Virtanen keskusteli Dosentin kanssa teologiasta ja sen harrastamisesta. Dosentti oli ollut hieman hämmästynyt, jopa närkästynyt, kun Virtanen oli todennut hänelle teologian olevan "hyvä renki, mutta huono isäntä".
Kun Dosentti sitten oli tiedustellut Virtaselta, miksi tämä sitten ylipäätään harrasti teologiaa, hän oli kertonut motiivikseen halun ymmärtää sekä Raamattua itseään että sitä lukevien ihmisten ajattelua paremmin.
- Esimerkiksi kreikkaa haluan osata sen takia, että ymmärtäisin Jumalan ilmoitusta paremmin.
- Edustaako Uusi testamentti sinulle siis tuota mainitsemaasi "jumalallista ilmoitusta"? kysyi Dosentti Virtaselta.
- Kyllä, samoin Vanhan testamentin kirjoitukset. vastasi Virtanen epäröimättä.
Dosentti näytti epäröivältä ja mietteliäältä.
- Hm... sitten sinä taidat olla todella vaikeuksissa tuon niin kutsutun "ilmoituksesi" kanssa. Dosentti totesi hieman pilkallisesti. Virtanen ymmärsi Dosentin mielessä kummittelevan kaanonin muodostumisen problematiikan, alkuperäisten käsikirjoituskokoelmien oletetut ristiriidat ja muut teologian harrastajien liberaalin siiven lempilapset.
- Niin, eikö kuka hyvänsä ihminen, joka on tekemisissä yliluonnollisen ja elävän Jumalan kanssa, olekin enemmän tai vähemmän "vaikeuksissa" Hänen kanssaan? Virtanen vastasi, korostaen sormillaan sitaatteja.
Dosentti näytti entistäkin hämmentyneemmältä.
- Niin, eihän Aslan ole kesy Leijona, vai onko? Virtanen täsmensi.
No comments:
Post a Comment