Elämän lainalaisuus

Jumala sanoo johtavansa virrat erämaahan. Hän vuodattaa vedet kuivan maan päälle. Hän sanoo täyttävänsä nälkäiset hyvyydellään ja lähettävänsä rikkaat pois tyhjin käsin. Tämä on Hänen periaatteensa ja tämän mukaan Hän toimii - taaskin niin yksilön kuin yhteisönkin kohdalla.

Jos ihmettelet joskus, miksi hengellinen elämä on niin tylsää ja kuivaa, mieti asiaa joskus tämän näkökulman kautta. Jos olet rikas ja Sinulla jo on kaikkea, et tarvitse Jeesusta. Mihin me silloin Häntä tarvitsisimmekaan? Jos taas olet nälkäinen ja janoinen Jumalan puoleen, niin voit olla varma, että Hän odottaa ja kiirehtii mielellään kohtaamaan Sinua. Oli tunnustuksesi tai traditiosi mikä hyvänsä, niin Hän ruokkii, juottaa ja vaatettaa Sinut, koska silloin se on Hänen juttunsa, eikä ihmisen.

Loppupelissä mikään muu ei merkitse mitään kuin Jeesus ja Sinä. Tähän Hän haluaa viedä Sinua, voidakseen kohdata Sinua. Voi olla, että tätä tehdessään Hän joutuu alentamaan Sinut, riisumaan Sinut, tekemään Sinut nälkäiseksi ja janoiseksi Hänen puoleensa, mutta Hän tekee sen vain sen tähden, että Hän voisi uudelleen Sinut korottaa, vaatettaa, ruokkia ja tyydyttää janosi. Taaskin on sanottava, että tämä tapahtuu niin yksityisen uskovan kuin uskovien yhteisönkin (seurakunta, herätysliike, kirkkokunta) tasolla, jopa kokonaisen kansakunnan kohdalla tämä toteutuu: Hän ylentää ja alentaa, kaataa ja tukee ja nostaa jälleen ylös seisomaan.

Näyttää kuitenkin siltä, että tämä hengellisen elämän lainalaisuus on niin monelta meistä päässyt unohtumaan.