Kirkko myytävänä

Eilisissä TV1:n iltauutisissa kerrottiin Savossa myytävänä olevasta kirkkorakennuksesta. Samanlaisia uutisiahan olemme tuon tuostakin kuulleet niin muualta Pohjoismaista kuin Brittein saariltakin. Nyt tämä uusin trendi näyttää rantautuneen tänne meillekin. Syynä nähdään valtakirkon rahapula. Joku voisi tosin huomauttaa, että tuo kirkko ei vielä rahapulasta tiedä yhtään mitään. Ev. lut. kirkon todellisuudesta kun on vielä pitkä matka siihen ristin kantamisen todellisuuteen, mitä niin usein tuon kirkon toimesta mainostetaan.

Eilisissä uutisissa haastateltiin myös jonkun savolaisseurakunnan talousjohtajaa, joka totesi heidän päätyneen kiinteistöjen myymiseen ennemmin kuin henkilöstön vähentämiseen. Se on viisautta, resitoisi tähän naapurikirkon mies. Itse en ole välttämättä mitenkään pahoillani kirkkorakennusten myymisestä. Tärkeämpää on kait se, mihin rahat käytetään. (Uusiin kiinteistöihin?) Vielä tärkeämpää on se, miten tämä menettely vaikuttaa kirkon kokoontumiskulttuuriin tulevaisuudessa. Vai vaikuttaisiko mitenkään? Tuskin.

Mutta siihen kirkon myymiseen. Kirkon nykykehitystä seuratessa olemme kavereiden kanssa useampaankin otteeseen todenneet, että kirkon linjauksissa teologia ei enää tuota ongelmaa. Viimeistään homokeskustelun kokemukset ovat osoittaneet, että teologiaa voidaan suht suruttomasti väännellä median ja enemmistön kulloisenkin mielen mukaan. Kirkko on todellakin ollut myytävänä jo pitkään, viime ajat peräti alennusmyynnissä.

Luin viimeisimmästä Sue-lehdestä ( nro 2/2012, s. 14) muusikko Joose Keskitalon haastattelun hänen uuden levynsä Vyötä kupeesi ja tule! tiimoilta. Suen jutun mukaan "levyn työnimi oli ´Muunnelmia Faustista´. Se viittasi tietenkin klassikkotarinaan, jossa päähenkilö myy sielunsa paholaiselle. Levyllä Keskitalo laulaa sellaisesta kaupankäynnistä useasti. Sielun myymistä on käytetty myös kaupallistumisen vertauskuvana, mutta Keskitalon maailmassa sillä on toinen merkitys. 


- Sielun myyminen on itsensä menettämistä. Sitä, että ajautuu elämän kummalliseen virtaan, joka vain vie johonkin."

Raamattukin puhuu myymisestä, mutta ihan eri merkityksessä. Jeesus kertoo Matteuksen evankeliumin 13. luvussa vertauksen miehestä, joka löysi pellosta sinne kätketyn aarteen. Kaikessa hiljaisuudessa hän meni ja myi kaiken omistamansa ja osti pellon itselleen. Jeesus sanoo, että taivasten valtakunta on tämän tilanteen kaltainen. Miehen käytöksessä tulee siis ilmi taivasten valtakunnan dna: kaikki peliin tämän takia!

Sananlaskujen kirjassa meitä kehotetaan hankkimaan viisautta ja kaikella muulla hankkimallamme hankkimaan ymmärrystä. Oikeiden asioiden puolesta on tärkeää olla ehdoton ja täysillä mukana. Mutta yli kaiken varottavan varjele oma sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee, varoittaa samainen kirja. Sitä ei siis pidä myydä, vaan varjella ja pitää kiinni oikeista arvoista, käsityksistä ja tavoista.