Tuesday, July 13, 2010

Leipäkuningas-syndrooma


"Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: "Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva". Kun nyt Jeesus huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet, tehdäkseen hänet kuninkaaksi, väistyi hän taas pois vuorelle, hän yksinänsä."

Joh. 6:14-15

Johanneksen evankeliumi kuvaa Jeesusta miehenä, joka kulki oman kutsumuksensa tietä. Hän tiesi, mitä teki, koska kutsumus ajoi Häntä eteenpäin. Tämä teki Hänestä myös kuvia kumartelemattoman ja monien ulkopuolisten odotusten ja toiveiden suhteen hankalan miehen.

Hän ei ensinnäkään integroitunut mihinkään silloisista juutalaisuuden haaroista: ei fariseuksiin (jota suuntausta lähimpänä Hän kuitenkin opillisesti oli monien juutalaisten tutkijoiden mukaan), ei saddukeuksiin tai muihin kirjanoppineisiin, ei edes erämaahan vetäytyneisiin lahkolaisiin, essealaisiin (vaikka monet mielellään näkisivätkin Jeesuksen jonkinlaisena hauraana esoteerikkona).

Vaikka Hän saikin monia seuraajia publikaanien parista, Hänen ajattelunsa ei kulkenut samoja latuja noiden virallista hallitusta myötäilevien yhteistoimintamiesten kanssa. Mutta eivät liioin vastapuolen edustajat, Rooman miehittäjävaltaa vastustavat selootit saaneet Hänestä uutta vallankumousjohtajaa, vaikka tätäkin viittaa monet epäilemättä sovittelivat Hänen ylleen.

Jeesus on Nasaretin Jeesus, joka sanoi Jumalan valtakunnan olevan jotain muuta kuin oppineisuutta ja Kirjoituksia, rahaa ja mukavaa elämää tai nautintoja, isänmaanrakkautta tai pakoa pahasta maailmasta. Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä, se on teidän keskellänne ja se otetaan vastaan kuin lapsi. Muuten: "teidän keskellänne seisoo Hän, jota te ette tunne". Jeesus ei ollut vietävissä. Hän oli kutsumustietoinen ihminen. Hänestä tuntui joskus henkivän ulos jopa - luvalla sanoen - pienoinen töykeys avun pyytäjiä kohtaan. "Mitä sinä tahdot minusta, vaimo? Minun aikani ei ole vielä tullut." Eihän Hän tietenkään töykeä ollut, mutta koetteli useasti avuntarvitsijoiden motiiveja ja uskoa.

Jeesus ei suostunut ihmisten pelinappulaksi. Hän ei ollut ulkoapäin ohjattavissa. Kuka tietää, mihin kaikkiin mahdollisiin kissanristiäisiin Hänet muuten olisikaan valjastettu hyvän asian rattaiden eteen. Ja kukapa meistä ei olisi ainakin joskus joutunut tilanteeseen, jossa sinuun kohdistuu kovat miellyttämisen paineet ulkopuolelta. Jossain vaiheessa huomaat, että sinulla pelataankin jonkinlaista kosmista shakkia, jossa sinä olet vain yksi nappula laudalla ja sinun tulevaisuutesi eri skenaariot on hahmoteltu laudalla muutama siirto eteenpäin. Kun kala on koukussa, alkaa manipulointi, motivointi, syöttäminen, väsyttäminen ja politikointi. Kavahda siis ihmisiä, joilla on jokin suuri näky mielessään sinun varallesi varattuna.

Jeesus ei suostunut leipäkuninkaaksi ja sai kansan vihat päällensä. Joskus näitä Johanneksen evankeliumin kohtia lukiessa tuntuu siltä, kuin Jeesus harrastaisi suunnitelmallista ja pitkäjänteistä karsintaa kuulijakunnassaan: salaiset motiivit, henkilökohtainen usko ja valmius seurata punnitaan ja koetellaan tarkkaan ennen kuin mennään asiassa eteenpäin. Siitä oli kaukana halu miellyttää kuulijakuntaa ja kalastella seuraajia. Jeesus oli itse asiassa tyly tällaisissa tilanteissa. "Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: "Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?" ... "Tahdotteko tekin mennä pois?""

Jeesus vetäytyi tällaisissa tilanteissa yksinäisyyteen rukoilemaan ja se on hyvä neuvo meillekin, kun kohtaamme vastaavanlaisen tilanteen tai ihmisen.

1 comment:

Anonymous said...

Minäkin olen monesti ajatellut, että Jeesus ei samaistunut mihinkään uskonnolliseen ryhmään, ei fariseuksiin, saddukeuksiin, mutta ei myöskään oppositiossa oleviin. Essealaiset olivat vetäytyneet erämaahan protestina "kirkkopoliittisista" syistä. Papisto oli heidän mielestään maallistunut ja noudatti väärää, kuun vaiheisiin perustuvaa kalenteria. Essealaiset noudattivat aurinkokalenteria.

Nykyäänkin löytyy ihmisiä, jotka tekevät omista erityiskorostuksistaan kynnyskysymyksiä, joiden perusteella hyväksytään tai yleisimmin hylätään muut uskovat. Kukin heistä olettaa, että Jeesus on heidän puolellaan niitä muita vastaan.

Jeesus ei lähtenyt mukaan politikoimaan, kuka olisi sopiva ylipappi tai mikä kalenteri on oikea. Hän oli uskonnollisuuden yläpuolella ja ylösnousemuselämä yksinkertaisesti syrjäytti uskonnollisuuden, koska siitä puuttuu elämä ja on näin ollen kuollutta.

Kari K