vallitsee näiden kahden Raamatun paikan välillä:
"Nuorukaisten ylpeytenä on heidän voimansa" (Snl. 20:29)
"Ja hän rakensi kivistä alttarin Herran nimeen ja teki alttarin ympärille ojan, johon olisi mahtunut kaksi sea-mittaa jyviä. |
Sitten hän latoi puut, paloitteli mullikan ja pani kappaleet puiden päälle. |
Ja hän sanoi: "Täyttäkää neljä ruukkua vedellä ja vuodattakaa se polttouhrin ja puiden päälle". Ja hän sanoi: "Tehkää se toinen kerta". Ja he tekivät niin toisen kerran. Vielä hän sanoi: "Tehkää se kolmas kerta". Ja he tekivät niin kolmannen kerran. |
Niin vesi juoksi ympäri alttarin; ojankin hän täytti vedellä." (1.Kun. 18:32-35) |
2 comments:
Raamatun mukaan Jeesus on läsnä siellä, missä kaksi tai kolme on koolla Hänen nimessään. Tässä on olennaista, mitä on Hänen nimessään kokoontuminen. Muuta kriteeriä Hänen läsnäololeen ei Jumalan puolelta aseteta.
Olen ollut elämäni aikana mitä erilaisimpien kristillisten yhteisöjen (perinteisten kirkkokuntien, ns. uusien rippumattomien seurakuntien ja villien kotikokousten) tilaisuuksissa, joissa tavoitellaan Jumalan läsnäoloa. Maksetaan hintaa, pumpataan ja hehkutetaan joko huutamalla tai ylistyksen volyymia nostamalla. Joku guru ilmoittya jossakin vaiheessa, että nyt on päästy jo lähelle valtaistuinta, sitten lisätään intensioteetiä ja pian ollaankin ekstaasissa. Tai sitten homa lässäähtää demonisten voimien tai paikalla olevien vastahenkisten ihmisten takia.
Näissä kultinomaisissa Jumalan läsnäolon tavoitteluissa on se vaara, ettää tehdään malli ja metodi siitä, mitä Jumalan läsnäolo on. Ja tätä mantraa aletaan toistaa seuravissa kokoontumisissa.
Jumalan läsnäolo opitaan tuntemaan vain esimerkiksi myrskynä. Entäpä jos hän tuleekin hiljaisena tuulena?
Itselläni alkaa olla hengellinen hörhökiintiö täynnä. Keskusteltiin eilisaamuna lasteni kanssa siitä, miksi kristillisissä pireissä on niin paljon epätasapainoisia ihmisiä.
Juttelin kerrankin erään uuden tuttavuuden kanssa. Olimme jutelleet ehkä 6 minuuttia, kun kaveri oli jo esitellyt teoriansa siitä, kuinka mustalaiset polveutuvat eräästä Israelin sukukunnasta.
Toinen apostolina esiintynyt psykopaatti erosi vaimostaan ja alkoi seurustella avioeron harkinta-aikana opetuslapsensa kanssa. Jumala vain on kuulema tarkoittanut heidät yhteen. Ja lähetysjärjestön toiminta jatkuu johtajan haureudesta huolimatta.
Ei kiitos tällaisille paukapäille! Näiden hengelliset kivekset pitäisi murskata, jotteivät he siittäisi jälkikasvua.
Tasapainoisten kristittyjen olisi hyvä nostaa profiiliaan. Nämä kristilliset ääriryhmät ovat kuin homolaumat heterojen maailmassa. Pitävät isoa ääntä itsestään ja elävät kuitenkin luomisjärjestyksen vastaisesti!
Välillä vanhatkin kristityt osoittautuvat ylpeiksi ja suorastaan sokeiksi sokeian taluttajiksi. Uho ei ole ainoastaan nuorten ongelma.
Eräs tuttavani kertoi, kuinka muuan isopäinen "vapaan" suunnan pastori oli kieltänyt häntä aloittamasta uudella asuinalueellaan evankeliointia tarkoituksenaan koota tavoittamiaan ihmisiä kotikokoontumisiin. Pastori oli kertonut, että tällainen ei ole heidän seurakuntansa tapana. Seurakunnan evankelionti tapahtuu Alfa-kurssien kautta. Lisäksi asianomaista tuttavaani oli kehotettu tekemään valinta kyseisen seurakunnan ja kotona kokoontuvien seurakuntien välillä. Haluaisin tavata tämän kääpäpastorin, sanoa muutaman kyisen sanan ja kirota hänen ikioman Kristukselta ryöstetyn valtakunnan rakentamisensa!
Etelä-Suomen Sanomissa oli viime viikonloppuna kirjoitus, jossa eri muusikoilta kysyttiin, minkä puolueen riveissä he kuvittelisivat voivansa pyrkiä eduskuntaan. Viktor Klimenko totesi omalta osaltaan, että taiteilijat ovat sen verran narsisteja, ettei heidän kannata pyrkiä Arkadianmäelle. He eivät ajaisi siellä muiden asioita, vaan keskittyisivät omien etujensa ajamiseen.
Tämä Klimenkon toteamus sopii valitettavan moniin pastoreihin. Moni pastori tarvitsee enemmän (häntä jumaloivaa ) seurakuntaa kuin seurakunta tarvitsee pastoriaan.
Vai mitä olette mieltä esimerkiksi comebackia tekevästä haureuteen ja talousrikoksiin sotkeutuneesta karismaatikosta, joka aloittelee uudelleen kokoustoimintaa (ja rahankeruuta) muiden vastaavien luonnevikaisten hörhöjen avustuksella?
Lavaleijonilla (=viihdetaiteilijoilla, joita monet pastorit ovat) on se yhteinen piirre, että he nauttivat yleisön ihailusta. Juha Tapiokin tekee musiikkinsa nykyisin yleisön maun mukaan. Hän tietää, mitä kansa haluaa. Ja on suosittu. Mielenkiintoista, että Iskelmä-Finlandiassa yleisön suosikkina palkittu Tapio oli mukana myös helluntailaisten Ison Soiton vetonaulana. Oli varmaan profetaalista julistusta!
Post a Comment