Sunday, January 22, 2012

Vaalipäivän aamuna

Kova tuntuu olevan kansan keskuudessa vahvan johtajan kaipuu. Tuntuu siltä kuin nykyisen epävakauden aikana kansan syvistä riveistä kumpuaa todellisen kansan isän kaipuu (maan äitiähän ei nyt oikeasti ole tarjolla, oltiin muuten miten hyvää mieltä tahansa Sari Essayahista). Ex-presidentti Koivisto tosin kiirehti jo männäviikolla katumaan aiempaa presidentin valtaoikeuksien kaventamispolitiikkaansa. Kansa haikailee maahan vahvaa presidenttiä, joka tarvittaessa olisi valmis laittamaan poliitikkojen venkoilun aisoihin ja puuttumaan rautaisella kädellä esim. hallitusneuvotteluihin. Oikeasti kukaan ei kuitenkaan halua enää paluuta Kekkosen aikaisen itsevaltiuden päiviin. Ehkä vahvan presidentin kaipuu kumpuaakin vain Euroopan epävarmuudesta tulevaisuutensa suhteen? Ehkä se ennakoikin - myös poliitikkojen taholla - jonkinlaista "lusikka kauniiseen käteen" -paluuta kansallisvaltioiden aikaan, siltä varalta että EU-projekti ajaakin pahasti karille?

Mutta jos presidentin valtaoikeuksia on jo nyt kavennettu ja edelleen tullaan kaventamaan ja hänen roolinsa rajoittuu vain jonkinasteisen seurustelu-upseerin hommaan, niin eikö paras vaihtoehto tasavallan pääministeriksi olisikin silloin Paavo Arhinmäki? Silloinhan hänestä voisi olla vähiten haittaa ja toisaalta hänellä olisi riittävästi aikaa edustaa Suomea El Classicossa Nou Campilla tai kaiken maailman skeittikenkämessuilla?

Arhinmäestä puheenollen, eräs viime aikojen selkeimpiä osoituksia a)suomalaisen poliittisen keskustelukulttuurin ahtaudesta ja b)median härskistä puolueellisuudesta on hänen raflaava lausuntonsa "israelilaisten Gazassa tekemästä kansanmurhasta", jonka hän toi esille Ruben Stillerin isännöimässä Pressiklubissa 18.11. TV2:ssa. Israelin toimien julkinen ja perusteltu arvostelu on luonnollisesti täysin hyväksyttävää aina silloin, kun siihen on aihetta, mutta muuten Arhinmäen kommentti (esim. hänen puolueensa sovjetofiilisen taustan huomioonottaen) edustaa sitä yksisilmäistä antisemitismiä, jota etenkin vasemmistopoliitikkojen taholta löytyy paljon.

Mutta mistä olet kuullut aiheesta mediasta? Aivan, en minäkään - paitsi hiljattain (eli kaksi kuukautta tapahtuneen jälkeen) Kotimaan verkkosivuilta, kun Helsingin juutalaisen seurakunnan entinen johtaja Gideon Bolotowsky otti asian esille Uskot-foorumin vihapuheseminaarissa Säätytalolla. Muuten suomalainen media on ollut asiasta ansiokkaasti hiljaa, kuten sen tapoihin tällaisissa tilanteissa niin usein kuuluukin. Mistä ei kerrota, sitä ei ole olemassa, on ollut suomalaisen yksisilmämedian pyhä periaate aina Eino S. Revon päivistä saakka. Eipä myöskään suomalaisen poliittisen eliitin taholta kuulunut aiheesta minkäänlaista paheksuntaa tai edes kommentointia asian tiimoilta, kuten arvata saattaa. Arhinmäkeä ja halla-ahoja ei vaan kohdella mediassa tasapuolisesti.

Mutta liittyivätkö Timo Soinin Israelin puolelle asettuvat kommentit tähän tilanteeseen? Mene ja tiedä. Soinin hyväksi on laskettava (myös aiemman aborttikommentoinnin ohella) se, että hän ei pelaa mitään peliä, vaan edustaa reilusti arvojaan.

Se, mitä itse olen paljon miettinyt viime aikoina presidentinvaaleihin ja suomalaiseen poliittiseen elämään liittyen muutenkin, on tämä homohyönteisyys. Nyt on sanottava heti alkuun se, että puhun nyt aiheesta vain ja ainoastaan ilmiön tasolla. Mitä se kertoo Suomen kirkosta ja erityisesti sen papistosta, että Pekka Haavisto saa niin laajan kannatuksen sen piirissä? Tai että vielä istuva presidenttimme lukeutui samaan genreen? Kyse ei taidakaan olla vain homomyönteisyydestä, vaan jopa homohakuisuudesta.

Tässä mielessä Haavisto tuntuu olevan ulkoapäin ohjatun liikehdinnän keulakuva. Ei hänellä rehellisesti sanottuna muuten niin kauheasti ole annettavaa poliittiseen keskusteluun tai muuten. Koko prosessi on osa jo kirkossa(kin) aiemmin tapahtuvaa uudelleenohjeistamista. Sekulaarissa mediassahan tämä näkyy itsepintaisena kiintiöajatteluna, joka, niin kuin kaikki kiintiöajattelu, polkee aitoja pätevyysperiaatteita. Maassamme näyttääkin olevan menossa Juha Ahvion mainitsema kulttuurivallankumous, jossa niin maahanmuuttajat kuin seksuaalivähemmistötkin on otettu keppihevosiksi lanseerattaessa laajempaan keskusteluun ja sitä kautta ihmisten käytäntöihin ja arvoihin "käsitteiden kavalluksen" myllyn läpi käynyttä poliittisesti korrektia ajattelua. Eipä Ahvio turhaan puhu maassamme vallitsevasta "totalitäärisesta demokratiasta".

No, joka tapauksessa - tai ehkä juuri sen tähden - käykääpä ihmiset äänestämässä. Illalla lämpiää vaalisauna ja veljien kanssa kokoonnumme takkatulen, makkaran ja erilaisten virvoikkeiden ääreen tiirailemaan tilannetta.


15 comments:

Pekka Sahimaa said...

Muutama kommentti vaalipäivän iltaäpoäivään:

Ihmettelen niiden kristittyjen logiikkaa, jotka rukoilevat aamurukouksensa ja jättävät presindentinvaalin Jumalan käteen. Ja sitten jättävät äänestämättä tai menevät äänestämään vaikkapa Essayahia tai Soinia tässä vaaliasetelmassa. Ja kaiken tämän jälkeen he voivottelevat maailman pahuutta.

Ihmettelen niitä lähipiirin naisia, jotka ovat sanoneet äänestäneeensä Haavistoa, kun tämä on niin mukavanoloinen.

Ihmettelen sitä lähipiirin miestä, joka sanoo äänestävänsä mieluummin Haavistoa kuin porvari-Niinistöä.

Ihmettelen sitä kristittyä tutuntuttua, joka sanoi äänestäneensä Haavistoa eikä tiennyt, että tämä on homo.

Jotkut hakevat tarkoituksella homopressaa, jotkut sinisilmäiset (naiset) vain äänestävät mukavaa miestä, kun ei varteenotettavaa naistakaan ole tarjolla.


Halveksin

Pekka Sahimaa said...

No niin. Niinpä siinä kävi kuin pelkäsin. Mukavanoloinen Haavisto toiselle kierrokselle.

KD:llä on nyt peiliinkatsomeisen paikka. Mitä hiivatin hyötyä on kaikkien aikojen toiseksi parhaasta presidentinvaalituloksesta 2.5 %:n ääniosuudella. Näinhän Essayah totesi.

Samaan aikaan arvoliberaali Haavisto menee toiselle kierrokselle. Jos äänet olisi loppumetreillä testamentattu Väyryselle, niin tilanne olisi muuttunut.

KD:n johtoon tarvittaisiin miehiä, jotka osaavat lukea aikojen merkkejä ja tehdä oikeita johtopäätöksiä vaikeissa tilanteissa. Nyt tätä osaamista ei ollut. KD:n naiset hoitivat hommat huonosti.

Jopa Niinistön kannattajista ihmisiä siirtyi Väyrysen taakse taktisesti oikein. Haavisto on pahin mahdollinen vastus Niinistölle toisella kierroksella.

Ei hyvältä näytä...

Arja said...

Niinpä niin, tähän on tultu.
Kuitenkin joukkojemme johtaja on Jeesus. Meidän tarvitsee vain kerätä rivit Hänen ympärilleen ja alkaa marssia Hänen tahdissaan.
Näyttämö taitaa jo avautua eteemme.

Mimosa said...

Ehkäpä jos Haavistoa olisi vain Haaviston oikeat kannattajat vain äänestäneet ei tulos olisi tuollainen. Tiedän äänestäjiä, jotka Väyrysen toiselle kierrokselle menemisen estääkseen, äänestivät Haavistoa.

Menijöitä on moneen.

Kiitos muuten Timo tuon (Arhimäen kommentti) esille tuomisesta!

Jukka Ryhänen said...

Vähän samanlaiset tunnelmat kuin Suomen voittaessa Euroviisut. En uskonut Lordin kaltaisen sonnan voivan voittaa mutta niin siinä vain kävi.

Saa nähdä kuinka pitkälle kansa on loitontunut totuudesta. Näyttää siltä että Haaviston taustajoukoissa on melkoisen paljon ihmisiä joita ei siellä kuvittelisi olevan.

Mutta minkäs teet. Onko muuten maailmassa vielä yhtään julkihomoa presidenttinä? Suomen naiset olisivat varmasti ylpeitä voidessaan raivata tässäkin asiassa tietä.

Pekka Sahimaa said...

Huonosti nukutun yön jälkeen:

Illallan päätteeksi näytettiin menoa KD:n vaalivalvojaisista. Kovin on aneemista - kuin jumalanpalveluksissa.

KD-nuorten puheenjohtaja iloitsi nuorista, jotka ovat vihdoin löytämässä puolueen. Huhhuh.

Kenenkähän vaalivalvojaisissa nuoret olivat? Ketähän nuoret hehkuttavat Facebookissa?

Eipä ollut Väyrysessäkään miestä testamenttaamaan ääniään Niinistölle.

Ja kenenkähän laariin Soinin äänetkin ropsahtivat? Tai oikeammin kenen laarista pois? Jytky sulaa, vaikka Soini ei sitä tunnustakaan. Tämähän oli nimenomaan henkilävaali. Olisi odottanut soinilaisten pysyvän huonoja uutisia latelevan johtajansa tukena.

Jukka Ryhänen said...

Ei kyseessä ole kulttuurivallankumous vaan kirkonpolttajien, haudoilla kusejien ja Raamatun paiskojien Pyhyyden ja Oikeuden vääristely-, häpäisy- ja maahanpolkemismenot joita vastaan ei ole uskaltanut nousta yksikään pappi tai seurakunta rangaistuksen ja paheksunnan pelossa.

Tulos ja hedelmä on nyt sitten tässä. Näin helppoa oli ryöstää Suomi.

Saatanan ihmemaa joka murtui 70 vuodessa tomuksi. Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tuleman.

Meitä ei pelasta muu kuin ryssän pelko. Rauta on jo rajan takana. Haavisto on vielä sopivampi presidentti kuin Halonen.

Ripottelen tuhkaa päälleni ja repäisen viittani. Armahda Herra. Olen vain leikkinyt näillä asioilla enkä ole ollut valmis lähtemään vankilaan puolestasi. Nyt helvetin muurit ja portit valmistuvat ennätystahtia ympärillemme.

Jukka Ryhänen said...

Kyllähän on paska valinta nyt. Ahneus on oikeastaan vielä pahempi kuin homous. Homoudessa on jotain niin sinisilmäisen lapsellista mutta ahneus on hyytävän syvällä olevaa muuttumatonta pahuutta.

Herra armahda. Herra. Armahda.

Ei se Pekka valitettavasti ole helppoa alkamaan niellä paskaakaan jos on valittava juoko pissaa.

Ankeat on ajat.

Pekka Sahimaa said...

Kuka voi olla niin pöljä, että äänestää mieluummin Haavistoa kuin Väyrystä?

Islannin presindentti on ainakin lesbo.

Haaviston perhetaustaa ei uskalleta ottaa esille toisin kuin esimerkiksi Niinistön, jota on syytetty paljon nuoremman naisen naimisesta. Se on sentään tervettä ja luomisjärjestyksen mukaista. Niinistön parisuhdetta ei uskalleta riepotella, jottei tulisi syytteitä vihapuheista ja rienaamisesta. Tähänhän homot ovat asiansa ja oikeutensa johdonmukaisesti ajaneet. Haaviston kumppani aikoo jatkaa kampaajan ammatissaan. Tosi miehekästä. Toivottavasti pääsee edustamaan Suomea arabimaihin, jonne Haavisto valtakunnan sovittelijana rauhaa hieromaan lähtenee...

Siellä näkyi entinen gospelmuusikko ja YK:n hyvän tahdon lähettiläs Mikko Kuustonenkin hilluvan Haaviston vaalivalvojaisissa.

Sylettää...tämä homolaumojen sietäminen.

Pekka Sahimaa said...

Edellisessä kommentissani piti lukea "Haaviston parisuhdetta ei uskalleta riepotella, jottei tulisi syytteitä vihapuheista ja rienaamisesta."

Jukka ja muut Niinistöä vierastavat:

Kyllä nyt kannattaa ehdottomasti äänestää Niinistöä, vaikkeivät hän ja hänen periaatteensa täydellisiä olekaan. Hän on suomalainen mies. Hän edustaa monissa asioissa hyviä, uskottavia ja oikeudenmukaisia periaatteita. Hän on terävä. Hän on talousasioissa säästäväinen ja puuttuu näkemiinsä epäkohtiin. Suomalainen yrityselämä tarvitsee tukea, kun taloudelliset haasteet ovat muutenkin vaativat.

Arhinmäki kannatti laittomia lakkoja, jos ihmiset kokevat kärsivänsä vääryyttä. Samalla perusteella kadulla vastaantulevaa voi lyödä päin näköä, jos kokee hänet ärsyttäväksi. Kyllä laillisuutta on puolustettava. Ja sitä Niinistö taatusti tekee.

Homous on luonnonjärjestyksen vastaista. Sillä soditaan suoraan Jumalan säätämystä vastaan. Jos Suomi valitsee homopresidentin, moraalinen alamäkemme vain kiihtyy...

Pekka Sahimaa said...

Sari Essayah on ollut rohkein hävinneistä ehdokkaista kertoessaan äänestävänsä toisella kierroksella Niinistöä.

Toisaalta Arhinmäkikin kertoi kohtuullisen selväsit äänestävänsä Haavistoa. "Siitä varmaan moni vasemmistolainen iloitsee", Haaviston jatkoonmenosta nimittäin. Toisaalta tekomoderni Arhinmäki sanoi äänten testamenttaamisen olevan vanhanaikaista.

Erityisen pettynyt olen Soiniin ja Väyryseen, jotka eivät ole uskaltaneet kertoa, ketä äänestävät. Soini sanoo jopa harkitsevansa Haaviston äänestämistä. Kyllä siinä on monille Soini jumaloineille kristityille puremista.

Niinistön yksi suurimpia virheitä on mielestäni se, ettei hän puoluejohtajana kertonut vuoden 2000 vaaleissa äänestvänsä Esko Ahoa kuin vasta vaalien jälkeen. Silloinhan Halosnen meni läpi kokoomusnaisten äänillä. Julkinen kannanotto Ahon puolesta olisi auttanut silloin.

Olen todella pettynyt kristittyjen arviointikyvyn puutteeseen poliittisissa asioissa. Sinisilmäisyys ja lappusilmäisyys leimaavat niin usein. Monet papit ovat avoimesti Haaviston takana, joidenkin krisittyjen naisten mielestä Haavisto on vain niin mukavanoloinen mies. Ei kai se homous loppujen lopuksi niin pahaa ole. Jotkut taas sokeasti alistuvat maailman pahuuteen ja ajattelevat, että ei tälle arvojen murskaamiselle voi mitään.

Minusta avainkysymykseksi muodostuu valtaansa menettäneen presidentin arvojohtajuus ja edustuksellisuus. Hän ei voi olla päivän politiikan joka käänteen kanta-automaatti. Mutta voi tarvittaessa puuttua maan asioiden hoitoon, jos maan etu on uhattuna.

Tässä suhteessa Haavisto uhkaa maatamme koko moraalittomalla olemassaolollaan. Hän tulisi edustamaan Suomea ulkomailta haetun poikasensa kanssa. Ajatelkaa nyt! Näittekö nuorten Haavistoa jumaloivat katseet eilisessä vaalijuhlassa? Hän on muodostumassa perkeleelliseksi epäjumalaksi = idoliksi nousevalle polvelle.

Seuraava presidentti Haaviston jälkeen on Halosen ja saappaan kiimainen risteytymä, jota siitetään jo paraikaa. Asiat tulevat ilmi omalla ajallaan, vaikka ne on laitettu alkuun jo aikoja sitten. Halosen hedelmä näkyy yhteiskunnassamme, erityisesti kirkossamme, josta on tullut homomyönteisyyden linnake. Ja niin tulee näkymään Haavistonkin jälkikasvu...

Pekka Sahimaa said...

Sain uuden todisteen kristittyjen naiviudesta presidentin vaalin ennakkotunnelmissa lukiessani ainakin omien seuraajiensa keskuudessa arvostetun Antti Hämäläisen rukouskirjettä.

Hän kirjoittaa "Joukon selvästi uskova kandidaatti on Sari Essayah on käyttänyt oman tilaisuutensa erinomaisesti hyväkseen ja esittänyt jatkuvasti viisaita kysymyksiä ja näkökulmia erilaisissa vaaliväittelyissä ja haatatteluissa. Rukoilkaamme Sarin ja muidenkin kandidaattien puolesta, että saisimme presidentin, joka on suopea seurakunnalle ja ymmäertää, että elämässä on muitakin kuin materiaalisia arvoja."

Mitä tarkoittaa "selvästi uskova"?

Mitä kannattaa rukoilla, jos vastaus on lukittu jo ennen sitä?

Paljonko kristittyjen hyödytti rukoilla ja sitten äänestää Essayahia?

Jos rukousjohtaja kirjoittaa näin. ei ole rivikristityiltäkään paljon odotettavissa. Eikä ole ollutkaan.

Naiivi sinisilmäissyys pistää silmään.

Tai sitten yksinkertaisesti sokeus.

Muuan aktiivinen lahtelainen seurakuntanuori kirjoitteli Facebookissa, ettei sukupuolinen suuntautuminen ole ratkaisevaa
vaalissa. Joopa. Luuletteko, että Haaviston moraali muutenkaan on kohdallaan, jos hän on hyljännyt selkeästi Raamatun mieskiimassaan?

Missä ovat kaukokatseiset ja vaikuttavat kristityt? Kuuluuko heidän äänensä? Näkyykö heitä?

Arja said...

Pekka Sahimaa, etkö sinä voisi nousta ääneksi vähän laajemminkin ?

Jukka Ryhänen said...

Pekka!

Minä iänestän tietekin Saulia nyt kakkosella. Totta kai, Pekkaa vastaanhan nyt äänestetään.

Koska S tulee kuitenkin valituksi olisin oman tuntoni syistä antanut äänen mieluummin Väyryselle tai Soinille mikäli olisivat olleet käytettävissä kakosella.

Kun näin ei ole ja kun vastassa on julkihomo, ei valinnassa ole vaikeuksia. En ihan äkkiä keksi kuinka paha mies pitäisi olla toisena vaihtoehtona että olisi pakko jättää äänestämättä :)

Pekka Sahimaa said...

Hiihtelin tänään Tiirismaan puhtaassa metsässä. Oli upeaa. Luminen luonto, aurinko ja pakkanen.

Havahduin synkkään todellisuuteen: Eletään vuotta 2012. Suomessa. Presidentinvaalit meneillään. Vihreällä kouluttamattomalla homolla mahdollisuus tulla valituksi. Ei voi olle totta!

Yritin kelata, miten tähän tilanteeseen on oikein tultu. Se vaikuttaa epätodelliselta, mutta totta se on.

Mietin syitä. Yksi merkittävä syy on miehisyyden ja isyyden puute. Jos naiset lähteävät äänestämään mukavanoloista homomiestä ja nuorten lauma kiljuu vaalivalvojaisissa julkiselle homoparille, niin suomalaisten miesten on syytä katsoa ainakin salaa taskupeiliinsä ja miettiä, mikä on mennyt pieleen. Vastuu on miesten ja isien. Siitä ei päästä pakoon.

Itse kokisin epäonnistuneeni aviomiehenä tai isänä, jos yksikin perheenjäsenistäni äänestäisi Haavistoa. Ensimmäisellä kierroksella perheemme äänioikeutettujen kuusi ääntä jakautuivat 3 eri ehdokkaalle. Jokainen valitsi haluamansa. Toisella kierroksella ei jakautumista tapahdu - tai kukaan ei ainakaan uskalla tunnustaa! Jokainen valitsee - ja saa valita -siltä arvopohjalta, jonka ovat kotoaan saaneet. Ja vaihtoehtoja ei ole.

Isätön ja kasvattamaton sukupolvi on pettynyt heterorakkauden puutteeseen ja tekopyhyyteen. Siksi homnorakkaus tuntuu kiinnostavalta vaihtoehdolta. Haaviston julkista esiintymistä kumppaninsa kanssa (missähän menee pedofilian raja, minkä ikäinen mies voi käyttää nuorta poikaa panopuunaan laillisesti?!?) pidetään vapaamielisyytenä. Niitä, jotka asiallisesti arvostelevat tätä, pidetään suvaitsemattomina. He syrjivät. Ja siitäkös homot vikisevät. Ja ainakin kirkko kuuntelee...kastaa, vihkii ja hautaa.

Jos vaimoni äänestäisi Haavistoa, niin ei ääneistäisi. Tämä on provosointia! Väliin mahtuisi pitkälliset keskustelut, itsetutkistelut ja miehuuteni analysointi.

Kyllä minä ihmettelen
ihan tavallisia suomalaisia perheenäitejä, jotka antoivat jo ensimmäisellä kierroksella äänensä Haavistolle. Mitä ihmettä naiset ajattelevat - vai ajattelevatko he. Toimivatko he vastuullisesti tulevaisuutta rakentaen?

Suomalaiset naiset saivat ensimmäisenä äänioikeuden. Hyvä juttu. Suomalaiset naiset valitsivat vasemmistomiesten tuella Halosen presidentiksemme. Huono juttu todella huono. Suomalaiset naiset saattavat edesauttaa miehuuden puutteesta kärsivien miesten avustuksella Haaviston presidentiksemme. Katastrofi. Piste. Ajatusviiva. Helvetti.