ESIKUVALLISTA
Olemme historiallisesti samanlaisessa tilanteessa, kuin missä juutalaiset olivat palattuaan pakkosiirtolaisuudesta ja aloitettuaan rakentamaan Herran temppeliä ja Jerusalemin muureja. Näistä tapahtumistahan puhutaan meille Raamatussa Esran ja Nehemian historiallisissa kirjoissa sekä Haggain ja Sakarjan profeettakirjoissa. VT:n viimeinen kirja, Malakian profeetakirja vie juutalaisen kansan pyhän jäännöksen odottamaan tulevaa Messiasta. "Äkisti on tuleva temppeliinsä Herra, jota te etsitte ja liiton enkeli, jota te halajatte."
Jerusalemin toisen temppelin perustusten laskeminen kuvaa hyvin sitä tilannetta, missä me nyt olemme. Uuden liiton seurakuntaa ajatellen nyt on tämä hetki yöstä menossa. Herra on valmistelemassa tuloaan temppeliinsä, joka on Hänen seurakuntansa, Hänen ruumiinsa, jonka jäseniä me olemme. Mutta aivan kuten toisen temppelinkin päivinä, niin nytkin Herran kansan messiasodotus on osittain pahasti harhautunutta. Tuolloin odotettiin messiasta, joka tulee ajamaan vieraat pakanat pois Pyhältä maalta ja perustamaan oman kuningaskuntansa sinne.
Samoin nytkin on olemassa monenlaista väärää Jeesuksen takaisin paluun odotusta. Tämän tähden Herran tulo tulee yllättämään monet uskovatkin - niin kuin kävi Jeesuksen ensimmäisen tulonkin aikoina. Herra nimittäin aloittaa puhdistamalla seurakuntansa: tuomion tulee aina ensin alkaa Herran omien keskuudesta. Hän tulee uudelleen palauttamaan pyhyytensä seurakuntaansa. Näinhän Malakia ennustaa: "Hän istuu ja sulattaa ja puhdistaa hopean, hän puhdistaa Leevin pojat, saa ne puhtaiksi kuin kullan ja hopean ja sitten he tuovat Herralle uhrilahjoja vanhurskaudessa". Keitä muita nämä "Leevin pojat" ovatkaan kuin se kuninkaallinen pappiskansa, joka on uuden liiton seurakunta? Jumalalla vain on aina oma tiensä, oma aikataulunsa ja oma järjestyksensä, jonka mukaan Hän toimii ja tekee työnsä. Hän ei edelleenkään anna kunniaansa pois.
Temppelin rakentamisen jälkeen alettiin korjata Jerusalemin muureja Nehemian johdolla. Kun muuri oli rakennettu törmättiin mielenkiintoiseen ongelmaan: "kaupunki oli joka suuntaan tilava ja suuri, mutta väkeä siinä oli vähän ja taloja oli vielä rakentamatta". Juutalaiset olivat kyllä osallistuneet aktiivisesti ja vaivojaan säästämättä muurien rakentamiseen, mutta asustivat silti edelleen kaupungin ulkopuolella omissa kylissään. Kansan päämiehet kyllä asuivat jo Jerusalemissa. Niin Jumala laittoi Nehemian sydämelle ajatuksen, että kansan keskuudesta valittaisiin joka kymmenes asumaan Jerusalemissa. "Kansa siunasi kaikkia niitä miehiä, jotka vapaaehtoisesti asettuivat Jerusalemiin."
Näen tämän hyvin osuvana esikuvana siitä hengellisestä tilanteesta, jossa olemme parhaillaan Kristuksen seurakuntana. Näinä viimeisinä päivinä Herra on Henkensä kautta nostanut Sanastaan esille useita unohduksiin jääneitä totuuksia ja tehnyt niistä meille lopun ajan kristityille ikään kuin joka päiväistä leipää. Vanhat kaivot on näin kaivettu uudelleen esiin ja toimiviksi ja jokaisen ulottuville. Tulin uskoon keväällä 1974 ja kun vertaan esimerkiksi nykyistä armolahjojen yleisyyttä ja käyttöä nuoruuteni päiviin, niin huomaan, että elämme koko Kristuksen ruumista ajatellen aivan eri maailmassa kuin tuolloin, reilusti yli 30 vuotta sitten. Tosin tämä koskee myös erilaisten harhojen esiintymistä, mutta sekin ikään kuin käänteisellä tavalla vain vahvistaa omaa kokemustani.
Jerusalemin muurit ovat siis rakennetut, mutta itse Jerusalemissa on vielä vähän asukkaita. Näen tämän tarkoittavan raamatullista totuutta Kristuksen seurakuntaruumiista ja sen ymmärtämistä uskovien keskuudessa. Moni on jo edennyt uskonelämässään pitkälle eri raamatullisten totuuksien kokemisessa ja käsittämisessä, mutta kuitenkin koko Kristuksen opin todellinen ydin, totuus raamatullisesta seurakuntamallista on kirkastunut vain todella harvoille. Jerusalemiin tarvitaan lisää asukkaita.
Käytännössä: uskovien joukossa moni ymmärtää Hengen toimintaa ja lahjoja, moni osaa syvällisesti arvioida erilaisia manifestaatioita ja erotella henkiä, monella on syvällistä ymmärrystä Sanasta, kykyä ja taitoa johdattaa Jumalan kansaa ylistykseen ja palvontaa Herran edessä, monella on raitista näkemystä strategisesta esirukouksesta jne. Luetteloa voitaisiin jatkaa vielä pitkään, mutta yhtä kaikki: Jerusalemissa on liian vähän asukkaita. Raamatullinen seurakuntanäkemys - uskovien seurakunta Kristuksen ruumiina niin paikallisella kuin globaalillakin tasolla - odottaa vielä läpimurtoaan.
Tämä on ilmeisesti seuraava merkittävä asia Kristuksen ruumiin hengellisessä elämässä ja sen todellisuudessa. Tämä johtaa siihen, mistä Paavali kirjoittaa Efeson uskoville: "saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa, eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton". Näin ymmärrän, että tässä kohtaa me olemme nyt menossa.
Mutta asutko Sinä jo Jerusalemissa vai vieläkö kotisi on jossain syrjäkylissä hajallaan pitkin maita ja mantuja?
12 comments:
Kummasti kutkutti henkeä, sielua ja vähän ruumistakin tämä Timon kirjoitus, ei voi muuta kuin aamentaa tuon kaiken päälle, ja ehkä vähän täydentää tuota efesolaille kirjoitettua tekstiä saman sisältöisellä rohkaisulla Tiituksen kirjeestä:
2:11 Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
2:12 ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
2:13 odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä,
2:14 hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
Aamen!
Aslak täällä, Savukoskelta Hemmetin kylästä, terve!
Fyysisesti asun kaukana sieltä etelän rintamailta, mutta Jumalan valtakunnassa olen lähellä!
Sen verran haluaisin kysellä teiltä, etelän viisaat Jumalan miehet, että mitenkä te näette tämän rakennustyön etenemisen aikaperspektiivissä? Miksi juuri nyt on temppelin perustusten laskemisen aika? Onko tässä vaara spesialisoida oma aika ja paikka joksikin Jumalan erityisjutuksi?
Täällä Lapissa vaikutti 1800 luvulla voimakkaasti Lars Leevi Lestadiuksen ympärille kehkeytynyt herätysliike. Se muutti Lapin elämää totaalisesti. Juopot ja porovarkaat tekivät parannusta. Seuroissa oli vahva Jumalan Hengen vaikutus. Eikö tämä ollut temppelin rakentamista?
Olen lukenut, että vastaavanlaisia herätyksiä on ollut Suomessa Paavo Ruotsalaisen aikoihin herännäisyyden alkutaipaleella. Viimeisimpänä Niilo Yli-Vainion herätyskokoukset helluntailaisten keskellä. Miten nämä liittyvät temppelin rakentamiseen?
Miksiköhän muuten nämä herätykset ovat johtaneet erilaisiin lopputuloksiin? Lestadiolaisuus on sulkeutunut omaksi Jumalan lasten joukokseen, herännäisyys on laimentunut mitäänsanomattomaksi ja korkeakirkolliseksi lörpöttelyksi ja ylivainiolaisuus/helluntailaisuus on tyystin kuivumassa - kirkkokunnaksi tekeytymisestä huolimatta - pois?
Vastatkaa, hyvät veljet, kun kirkkopoliittisilta kiireiltänne ehditte!
Aslak
Taivasraitti
Hemmetti
Savukoski
Profetia näky Suomesta
Yöllä minulle puhuttiin ja samalla näytettiin Suomen tilanteesta Hengessä. Herramme Jeesus sanoi:"Tulin avovankila kierrokselle". Minä ihmettelin sitä sanaa ja hän jatkoi: "Kierrän kaikki paikkakunnat ja kaikki avovankilat".
Minut siirrettiin katsomaan eräälle paikkakunnalle siellä olevaan ”avovankilaan”. Katselin kun ruokasalissa oli meneillään hartaustilaisuus, ihmiset lauloivat kiitosta Herran ja yhtäkkiä aukeaa ovi ja joku mies kävelee hyvin määrätietoisin askelin salin etuosaan. Mitään puhumatta hän kääntyi nähdäkseen kaikki ja nostaen arpiset kätensä ylös.
Kaikki salissa ovat ihmeissään, luovat katseensa häneen ja ne, jotka tunnistavat hänet ilahtuvat suuresti. Samassa kuuluu kauheaa kolinaa, kuin kahleista jotka putoavat lattialle. Herramme osoittaa ovellepäin ja ne jotka rakastavat häntä seuraavat iloiten ulos. Näin hänen käyvän sillä paikkakunnalla muutkin vastaavat paikat ja keräten omansa ympärilleen niinkuin paimen lampaansa.
Sitten hän puhuu heille sanoen:"Olen vapauttanut teidät tänäpäivänä lahko hengestä, älkää enää antako sitoa itseänne millään kahleilla. Armahtakaa niitä jotka jäivät kahleisiin, koska olen myös heidän puolestaan kärsinyt. Tulin maailmaan kaikkien ihmisten tähden, että uskon kautta minuun ja nimeeni heillä olisi elämä ja yltäkylläisyys".
Seuraavaksi hän valitsi vanhimmat ja seurakuntapalvelijat, antaen heille tehtäväksi huolehtia omiensa palvelemisesta sanoen: "Muistakaa, ilman minua te ette kykene huolehtimaan heistä. Te olette niinkuin minun apulaisiani, seisokaa minun edessäni ja kuunnelkaa joka päivä kaikki hoito-ohjeet.
Kulkekaa heidän edellään ja jäljessä, ettei kukaan omistani jäisi tänne kun minä tulen teidät noutamaan". Hän ojensi haavoitetut kätensä, siunasi seurakuntansa ja poistui näkyvistä. Jäin kyynelin odottamaan ja haluan todistaa teille tämän hänen rakkaudestaan.
Siunaten veljenne mriiho
Aslakille Savukosken Hemmettiin:
Itse ajattelen raamatullisena periaatteena olevan, että "nyt on otollinen aika, nyt on pelastuksen päivä". Eli jokaisen sukupolven on itse rakennettava temppelinsä ja käytävä läpi oma uskonpuhdistuksensa. Jollei näin tapahdu, siirrämme seuraavalle sukupolvelle vain kuolleita rakenteita ja ulkonaisia muotomenoja. Emme tiedä milloin tai minkä sukupolven aikana Herra tulee takaisin, mutta jokaisen sukupolven on elettävä niin kuin he olisivat viimeinen sukupolvi tässä mielessä. Yksikään sukupolvi ei siis voi katsella esim. kuollutta uskonnollisuutta keskuudessaan sillä perusteella, että "antaa sen nyt olla, ei Herra kuitenkaan vielä tule".
Eli:
- vaikka Jeesus ei tulisikaan takaisin minun elinaikanani, niin Raamatun kehotukset ryhtyä rakentamaan Herran temppeliä ovat eettisesti velvoittavia minulle ja sukupolvelleni
- joo, lestadiolaisuus oli temppelin rakentamista juuri niin kauan kuin se eli Hengestä - kun tästä langettiin pois, alettiin rakentaa jotain muuta (vrt. 14 ainoaa oikeassa olevaa lestadiolaisuuden lohkoa)
- sama siis koskee alkuaikojen karismaattista körttiläisyyttä, helluntailaisuutta, nokialaisuutta etc.
- herätykset eivät ole johtaneet erilaisiin lopputuloksiin, mutta niiden pohjalta organisoituneet kansanliikkeet ovat ja nähdäkseni jokainen vähän sen oman perusluonteensa, oman aikakautensa ja Jumalan sille uskoman raamatullisen totuuden pohjalta vääristyen ja jopa muuttuen omaksi irvikuvakseen (vrt. esim. alkuaikojen radikaalin protestilliikkeen helluntailaisuuden muuttuminen sadassa vuodessa salonkikelpoiseksi kirkkokunnaksi, jonka "piispa" kirjoittaa körtähtäviä pakinoita korkeakirkolliseen Kotimaa-lehteen)
- herätykset johtavat aina temppelin rakentamiseen, mutta kun herätys lakkaa on ilmeisen suurena vaarana alkaa rakentamaan jotain muuta: omaa työtä, ministryä, herätysliikettä, kirkkokuntaa tmv.
Onneksi kirkkopoliittiset kiireet eivät enää vaivaa. Sitäpaitsi jalkapallo & salibandy ovat paljon mielenkiintoisempia!
"Miksi juuri nyt on temppelin perustusten laskemisen aika? Onko tässä vaara spesialisoida oma aika ja paikka joksikin Jumalan erityisjutuksi?"
Siksi juuri nyt, koska on nähtävissä se tosiasia, että rakentamista on toki tehty paljon, mutta huonoista tarpeista ja perustuksen ulkopuolelle.
Mielestäni nuo menneiden vuosikymmenien pyhät, joista Aslak mainitsi ovat olleet oman aikansa "Danieleita" jotka ovat aistineet Jumalan kansan "baabelin ajan" olevan täyttymässä. Daniel näki tuon kirjoituksista lukiessaan Jeremiaa omassa pakkosiirtolaisuudessaan ja huomasi tuon Jumalan asettaman määräajan olevan umpeutumassa. Voit Aslak lukea tämän Dan.9:1-4
Daniel näki tuon vapautumisen ajan olevan käsillä ,aivan oven edessä, mutta hän itse ei kuitenkaan päässyt mukaan tuohon paluuseen isen maahan. Esra ja Nehemia saivat olla avainhenkilöinä tuossa paluussa.
Tämä kaikki mitä saamme lukea Esran ja Nehemian kirjoista on esikuvallista puhetta tähän aikaan, niin kuin Timo aloitus tekstissään osuvasti kertoi.
Nyt on siis temppelin muurien korjaamisen aika ja uuden temppelin rakentamisen aika. Tätä rakentamista ei tehdä enää kivistä ja laastista, vaan ihmisistä jotka Jumala on kutsunut perheyhteyteensä.
On merkille pantavaa, ettei muuria rakennettu kokonaan uudestaan, vaan se korjattiin niiltäosin kuin se oli sortunut, sekä palaneet portit uusittiin lukkoineen ja salpoineen. Tämä kertoo siitä, että paljon siitä mitä oli alkuseurakunnan rakenteissa on säilynyt kaikki nämä hajaannuksen vuosituhannet, mutta paljon on myös sortunut maahan. Nyton siis tullut aika palauttaa myös nuo tuhoutuneet osat ennalleen.
Toinen huomion arvoinen asia on se, että temppeliä ei tehty ennalleen vaan sen tilalle tehtiin kokonaan uusi.
Tämä tarkoittaa sitä, että Jumalan läsnäolon todellisuus kohdataan nyt toisenlaisessa tilassa kuin vanhanliiton aikaan. Nyt koko temppeli jumalanpalvelus ja pappeus on kokonaan uudenlaisessa järjestyksessä.
Tässä pohtimista joksikin aikaa sinne Hemmetin peräkylille.
Toivottavasti jotkut jatkaa tästä kovin mielenkiintoisesta aiheesta lisää.
Kiitoksia vastauksista, rintamaiden veljet!
Temppelin rakennuksen aika on siis nyt eikä ensi vuonna. Ja ilmeisesti myös täällä Lapissa...
Eikö tätä sanomaa pitäisi sitten alkaa levittää apostolien ja profeettojen voimin?
Vai onko työvoimapulaa? Löytyykö siellä etelässä seurakunnassa apostoleja ja profeettoja? Täällä Lapissa niitä on harvakseltaan kuin ryssän desantteja sodan jälkeen...
Lapin perukoille voisi esimerkiksi tehdä apostolisia matkoja. Jos ei ole mahdollisuutta Filippuksen kyytiin, niin kyllä me täältä jonkinlaista bensarahaa kerätään...Kyllähän tuohon Kemijärvelle pääsee yöjunallakin...Haen siitä sitten moottorikelkalla.
Minulla on sellainen sormituntuma, etteivät nuo viralliset kirkkokuntatahot näitä apostoleja ottaisi vastaan, vaan pitäisi löytää paikkakuntakohtaisesti ne jumalaapelkääväiset, jotka ovat kypsiä rakennustyön aloittamiselle. Nämä kirkkokunnat ovat nimittäin niin keskittyneitä oman valtakuntansa rakentamiseen, "omaan työhönsä" ja toimintamuotojensa pyörittämiseen, ettei siinä taida löytyä sijaa paikkakuntakohtaisen seurakunnan perustusten laskemiselle...
Ketähän ne muuten ovat Savukosken vanhimmat? Paikallinen kirkkoherra ja kirkkoneuvoston puheenjohtaja yhdessä helluntailaisten johtavien veljien kanssako?
Mitenkähän se muuten tuo Nehemian muurin rakentaminen ja Esran temppelin rakentaminen eroavat/liittyvät toisiinsa? Rakennettiinko muuri ensin suojaksi? Pitäiskö tässä ryhtyä rukousmuurin rakentamiseen Savukoskella, jotta temppelin rakentaminen voitaisiin suojatummin aloittaa?
Aslak
Hemmetti
Savukoski
Tervehdyksen teille lähettää myös taistelutoverimme Jouni tuosta läheisestä Hulttion kylästä. Hänellä on iso perhe, palava sydän ja näky Jumalan valtakunnan tulosta näille kaamoksen leveysasteillekin.
Mietin itsekin näitä muurin korjaajia ja temmpelin rakentajia, keitä he ovat tässä ajassa?
Mielestäni siinä on kuva yksilötasosta sekä yhdessä rakentumisesta.
Muurin korjaajat korjasivat vaurioita kukin asumuksensa kohdalta ruokakunnittain, poikineen ja palvelijoineen...hmmm... ja olihan siellä se yksi kurja joka mainitaan korjaavan muuria tyttärineen. ( kuvaus sopii minuun)
Nehemia:
3:12 Heistä eteenpäin korjasi Sallum, Looheksen poika, Jerusalemin piirin toisen puolen päällikkö, hän ja hänen tyttärensä.
Ensin siis korjataan kukin oman elämän rauniot siivoamalla pois ne istutukset elämästä jotka eivät ole Taivaallisen isän istuttamia, sen jälkeen rakennutaan itse elävinä kivinä.
1.Pietarin kirje:2:5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi.
Kysyt Aslak aihellisesti keitä ovat Savukosken vanhimmat? niitä ovat ne, jotka ovat sydämeltää ja taivaalliselta kutsumukseltaan vanhimpia. Ei ne, jotka ovat äänestetty jonkun näkyvän rakennelman vastuunkantajiksi.
Jeesus ei luvannut Jumalan valtakuntaa tulevaksi näkyvällä tavalla, vaan hän sanoi sen olevat sisällisesti teissä, siis hänen omissaan.
Vanhemmuus ilmenee huolena ja murheena todellisen Jumalan huoneen tilasta tässä hetkessä, sekä vastuun kantamisena itsestä ja lähimmäisistään heistä huolehtimalla.
Minusta tuntuu, että sinulla Alslak on tuollainen sydämen asenne joka on tunnusoamista Seurakunnan vanhimmalle. Jos elämäsi omaan perheeseesi nähden on myös sellainen, kuin Raamatullisen vanhemman elämän tuleekin, saatat olla yksi Savukosken vanhimmista.
Tutki Aslak näitä asioita yhdessä Hulttio kylän Jounin kanssa ja etsikää niitä asioita joilla voitte tukea toistenne palvelutehtävää Herran huoneen ennalleen asettamiseksi.
Teitä tukevat etelän veljet samassa Kristuksen ruumiin osallisuudessa.
Kiitoksia kannustuksesta.
Kyllä tässä vielä alkutaipaleeella ollan uskon tiellä, mutta halu on pyrkiä eteen päin. En minä mistään vanhimman tehtävästä osaa sanoa...
Kysyisin vielä paria mieltäni askarruttavaa asiaa? Olemme nimittäin edellisessä kirjoituksessa mainitsemani Jounin kanssa kastaneet toinen toisemme toissa kesänä paikallisessa kirkasvetisessä Valkjärvessä. Kastoimme myös vaimomme ja ne lapset, jotka ovat antaneet elämänsä Jeesukselle.
Nautimme tavatessamme säännöllisesti perheittemme kesken ehtoollista. Syömme ensin poropaistia tai savurautua ja sitten murramme leipää...koko porukka yhdessä. Lapsillekin annetaan...
Ollaankohan me rikottu jotain raamatullista järjestystä vastaan kasteen ja ehtoollisen nauttimisen suhteen?
Aslak
Ps. Täällä rupeaa jo kaamos hellittämään. Milloinkahan juna tuo apostoleja pohjoiseen?
Tervehdys Aslak!
Olen itsekin kotoisin sieltä pohjoisesta päin, Kainuusta, Suomussalmelta. Isäni tuli sinne aikoinaan Jumalan lähettiläänä. Teki päivät metsätöitä ja piti illat seuroja.
Tuntuu hyvältä, että joku kantaa vieläkin huolta Jumalan valtakunnan "pohjoisesta ulottuvuudesta".
Mainitsit jossakin kirjoituksessasi rukousmuurin rakentamisen. Se on mielestäni hyvä idea. Kannattaa etsiytyä todellisten rukoilijoiden seuraan ja alkaa heidän kanssaan muurinrakennustyö Savukosken temppelin (=seurakunnan) suojaksi.
Täällä Lahdessa aloitettiin joskus 2000-luvun alussa pastorien rukousrintama. Alku näytti lupaavalta. Ensimmäinen kokoontuminen oli kaupungintalolla.
Heti alkumetreillä alkoi syntyä kuitenkin vääntöä siitä, keitä pastorien rukousrintamaan kutsutaan mukaan. Kirkkopolitiikka alkoi jyllätä. Helluntaiseurakunnan silloiset pastorit esittivät kantanaan, että rukousrintama oli tarkoitettu vain palkatuille pastoreille. Mukana oli nimittäin muutamia ei-palkattuja - enimmäkseen pienten seurakuntayhteisöjen o.t.o. pastoreita. Silloinen kokoonkutsuja - tämän blogin ylläpitäjä - ei kuitenkaan halunnut rajata rukousrintamaa vain "palkkapaimenille". Vähitellen nämä perinteisten kirkkokuntien johtomiehet jäivät pois rukousrintamasta...ja sanoivat rukoilevansa heidän yhteisissä kokoontumisissa (joihin kelpuutettiin vain vakaat ja normitetut "seurakunnant" ja heidän pastorinsa).
Turha on kristittyjen luulla tehokkaasti vaikuttavansa kaupungin elämään niin kauan kuin oma kirkkopoliittinen vääntö ja valtapolitiikka on arkipäivää...
Tämä kokemus jakoon sen takia, että sinun Aslak kannattaa etsiä niitä rukoilijoita, jotka todella haluavat Jumalan valtakunnan tulevan Savukoskelle. Niitä voi löytyä pikkumökkien asukkaista, nuorista tytöistä ja pojista, vanhuksista, jopa kirkkokuntien niin sanotuista vastuunkantajista. Tosin heidän ongelmanaan on sitoutuminen oman tunnustuskunnan parhaaksi toimimiseen. Alkakaa rakentaa muuria oman talonne kohdalta. Kokoontukaa kodeissa, jakakaa näkyänne ja sitoutukaa yhteiseen rakennushaasteeseen. Rakentakaa hyvistä materiaaleista.
Lahdesta vielä sen verran, että pastorien rukousrintaman rauniolle synnytettiin "paimenten illalliset". Koolle kutsutaan paimenen armoituksella varustettuja lahtelaisia uskovia - ei virkapaimenia, kiireisiä leviittoja, joiden kalenterit ovat asiapalaveriaikoja pullollaan - vaan niitä isiä, joilla on poikia kasvamassa rinnallaan. Yhdessä syödään lammassoppaa, jaetaan sydäntä ja rukoillaan ajankohtaisten asioiden puolesta. Paimenten illalliset on vaatimaton, mutta elinvoimainen tapa edistää Jumalan valtakunnan tuloa Lahteen. Kokoonnumme muuteen kodassa - niitähän siellä Savukoskella piisaa...
Tsemiä ja hyvää Savukoskelle
Pekka Sahimaa
"Nautimme tavatessamme säännöllisesti perheittemme kesken ehtoollista. Syömme ensin poropaistia tai savurautua ja sitten murramme leipää...koko porukka yhdessä. Lapsillekin annetaan...
Ollaankohan me rikottu jotain raamatullista järjestystä vastaan kasteen ja ehtoollisen nauttimisen suhteen?"
Tätyy sanoa Aslakille, että kateeks käy, noin se pitääkin olla.
Ja niin kuin Pekka sanoi paimenten illallisista; "kokoonnumme kodassa ja niitähän siellä Savukoskella piisaa"
Pistäkää tekin kodat Jumalan valtakunnan käyttöön.
Minusta tuntuu siltä, jos juna veisi etelän apostoleja pohjanperukoille, taitaisi siitä tullakkin etelän miehille opintomatka.
Kovasti on mielenkiintoista tämä temppelin rakentamiskeskustelu.
VT:ssä puhutaan temppelistä, papistosta ja jumalanpalvelusmenoista keskeisessä roolissa Israelin kansan elämässä ja jumalanpalveluksessa.
Kaikki nämä ovat keskeisiä myös UT:ssa. Ne on vain ymmärretty kirkkohistoriassa väärin. Temppeli rakennukseksi, papisto virkamiehistöksi ja jumalanpalvelusmenot ohjelmaksi/liturgiaksi. Kristillinen elämä on yritetty paikantaa kirkkoihin, katedraaleihin, rukoushuoneisiin jne. Tämä on johtanut vääristymiin ja estänyt tehokasta temppelin rakentamista vuosisatoja...
Temppeli ei siis enää ole rakennus, vaikka kirkkohistoria on paljolti kirkkorakennusten historiaa, vaan elävistä kivivstä rakentuva seurakunta. Papisto ei siis enää ole jokin tietty erityisryhmä, vaan jokainen kristitty on pappi omalla paikallaan rakennuksessa. Jumalanpalvelusmenot eivät siis ole jonkin kaavan mukaan etenevä esitys, "vaan kun kokoonnutte yhteen jokaisella on jotakin annettavaa".
Jokainen kristitty voi silloin pappina kastaa ja jakaa ehtoollista. Mikään paikka ei ole toista pyhempi. Kristillinen elämä on itse asiassa siellä, missä kristityt ovat.
Ei muuta kuin paluuta alkulähteille, Aslak ja muut pioneerit! Umpeen haudatut kaivot on kaivettava uudelleen auki! Ja vettä riittää...
Timo Silakka
Tuomiokirkontie
Pappilanmäki
miksi ei:)
Post a Comment