Saturday, April 04, 2009

MERITÄHTI - profeetallinen eläin?

Olen suurella mielenkiinnolla lueskellut Wolfgang Simsonin julkaisua "Starfish-näky", jonka sain suomennettuna käsiini. Kirjan idea voidaan tiivistää kysymykseen "kuinka Jumalan Valtakunta-keskeinen seurakunta voi opetuslapseuttaa puolet planeetasta?" Simsonin teksti on haastavaa, mikä ei ole mikään kiertoilmaisu sanalle "vaikea" (niinkuin sitä kovin usein nykyään käytetään). Simsonin ajatukset oikeasti haastavat koko meidän nykyisen kristillisyytemme valtavirran, laitoskirkollisuudesta puhumattakaan. Simson itse kutsuu tätä nykyistä (erityisesti länsimaissa) vallalla olevaa kristillisyyden harjoittamisen muotoa termillä CAWKI, mikä tulee sanoista "Church As We Know It" ("Seurakunta sellaisena kuin me sen tunnemme"). Simsonin mukaan olemme nyt siirtymässä historiallisten uskonpuhdistusten sarjassa tämän seurakunnan puhdistus- ja rakennusprosessin viimeiseen vaiheeseen nimeltä CAGWI eli "Church As God Wants It" ("Seurakunta sellaisena kuin Jumala haluaa sen").

Tulikos jo kättelyssä liikaa vaikeaselkoisia termejä? No, ei se mitään eli sama englanniksi sanottuna, "you haven´t seen nothing yet". Simson nimittäin ottaa vertauskuvaksi luonnosta "profeetallisen eläimen" eli "meritähden", jonka perusominaisuuksiin kuuluu kyky moninkertaistaa itseään periaatteessa loputtomiin. Simson vertaa seurakuntaa meritähteen - tai siis CAWGI-seurakuntaa (so. "Jumalan Valtakunta"-keskeinen seurakunta). Useimmat seurakunnathan eivät nimittäin moninkertaistu, eivätkä useimmat edes haaveile sellaisesta.

Jos repäiset irti yhden meritähden viidestä sakarasta, niin tapahtuu seuraavaa: ensinnäkin meritähti kasvattaa itselleen uuden sakaran, joka on täsmälleen samanlainen kuin irtirepäistykin. Toiseksi irtileikatusta sakarasta kasvaa samanlainen kokonainen meritähti kuin mistä se leikattiin irti. Ja jos tästä meritähdestä leikataan taas irti yksi tai useampia sakaroita, niin...

USA:n länsirannikolla levinneessä orgaanisten, kotona kokoontuvien seurakuntien liikkeessä vaikuttaneen Neil Colen kertoman mukaan jossain päin Australian rannikkoa kärsittiin meritähtien paljoudesta. Paikalliset asukkaat päättivät hankkiutua eroon kertaheitolla rannikolle ilmaantuneesta meritähtiongelmasta ja päättivät silputa ne lapioilla, haravilla yms. puutarhatyövälineillä palasiksi. No, juttu on hyvin simppeli: tämän jälkeen heillä vasta olikin meritähtiongelma...

Tämä kuvaa hyvin seurakunnan orgaanista luonnetta, joka kykenee mukautumaan vaihtuviin, uusiin olosuhteisiin ja kehittämään itselleen vainot kestävän rakenteen ja muodon. Käytännössä me näemme tämän toiminnassa esim. Kiinan, Intian tai eri muslimimaiden kotiseurakuntaliikkeissä.

Käypä kuule itse vilkaisemassa lisää täältä, niin palataan myöhemmin uudelleen asiaan. Erityisesti suosittelen tämän lukemista Sinulle, joka olet pettynyt, turhautunut, väsynyt, loppuun ajettu tai hyväksikäytetty nykyisten ohjelmistoseurakuntien oravanpyörissä: se, mitä Sinulle on kerrottu seurakunnan olevan ei ole lähellekään koko totuutta siitä, millaiseksi Jumala on tarkoittanut seurakunnan.

4 comments:

tuomo-tp said...

Sykähdyttävän ilahduttava tuo Simsonin opetuksesta esille tuomasi osio....varmaan koko opetuskin. En vaan ole vielä saanut sitä käsiini.

Jokunen päivä sitten keskustelin joidenkin ystävien kanssa tilanteesta kun seurakunta kohtaa vainoa ja sen myötä joukkokokoukset kiellettäisiin, mitä silloin voisi tehdä pyhien yhteyden jatkumiseksi?

Jos näin kävisi miksi pitäisi jatkaa joukkokokoontumisia kymmenien kesken. Silloin olisi parempi kokoontua vaikka 3 - 6 henkilön kesken.

Jos paikallisseurakunta olisi vaikkapa 60 hengen vahvuinen yhtenäinen ryhmä. Kun nuo 60 jakaantuisi 3 - 6 hengen pineryhmiksi, niin eikö tässä juuri toteutuis tuo meritähti-ilmiö. Muskatusta yhdestä isosta tulisi 10 - 20 pientä, jotka jatkaisivat edelleen kasvuaan ja kasvettuuaan taas jakaantuisi.

hmmmmmm......tarvitaanko tämän opetuksen toteuttamiseksi edes vainoa?

Sanotaan Wolfgang veljen opetukselle aamen! ja katsotaan mitä tuleman pitää.

Timo Koivisto said...

Hmm... Joo, ei varmaan vainoa tarvita. Sen sijaan jakaantumisen idea on moninkertaistuminen uusia jäseniä voittaen, eikä vanhojen kesken jakaantuen.

Uusien jäsenien jatkuva mukaantulo haastaa meidät (ja meidän kokoontumisemme), jotka emme ole tällaisessa tilanteessa aiemmin olleet. Kuvitellaanpa vaan tilanne, jossa tänään kokoontuvassa 10-henkisessä ryhmässämme olisikin huomenna puolet ihan uusia jäseniä.

Jollet ole sitä, Tuomo, vielä saanut, niin laitan tulemaan. Ja kuutkin, joitakiinnostaa, niin lasittakaa minulle (etunimi.sukunimi@luukku.com) sähköpostiosoitteenne, niin täältä pesee ja linkoaa. Varmaan useatkin tulevista postauksista blogissani käsittelevät tätä "Starfish"-aihetta.

jani said...

Saako tuon "Starfish-näky" -kirjan saa ladattua suomenkielisenä?

Timo Koivisto said...

Jep. Täältä: http://starfish.dy.fi/

Pidetään yhteyttä!