Joulun tähdestä

Luin juuri Hesarin nettisivuilta pienen uutisen tähti-ilmiöstä, jonka itämaan tietäjät näkivät ja jota he lähtivät seuraamaan. Kaivelin sitten vanhoja muistiinpanojani ja mieleen tulivat asiat, joita rovasti Risto Santala joskus on kirjoittanut aiheesta.

Juutalainen kirjallisuus puhui Jeesuksen syntymän aikaan paljon "Messiaan tähdestä". Aggadoth Massiah kertoo tähdestä, joka nousee Jaakobista, kuten 4.Moos. 24:17:ssä on ennustettu. Profeettatargum Joonatan nimeää Messiaan syntymäpaikaksi Beetlehemin Miika 5:1:n ennustuksen mukaan. Rabbi Simeonin, Jochain pojan mysteeri lupasi tähden ilmestyvän kahta vuotta ennen Messiaan syntymää.

Näiden kirjoitusten ollessa hyvin tunnettuja Israelissa ja sen naapurimaissa osattiin siis odottaa "Messiaan tähteä" ja Hänen syntymäänsä. Esim. nykyinen Jemen oli mooseksenuskoinen n. v. 120 eKr. - 500 jKr. ja siellä odotettiin aivan erityisellä innolla juutalaista kuningasta syntyväksi.

Tähtitieteilijä ja rabbi Abrabanel (kuoli v. 1508 jKr.) kertoo planeettakonjunktiosta, joka nähtiin v. 747 AUC (so. mitattuna vuosina Rooman perustamisesta) eli v. 7 eKr. Hänen mukaansa Danielin kommentaari kertoo noin kolme vuotta ennen Mooseksen syntymää nähdyn samanlainen Jupiterin ja Saturnuksen konjunktio Kalojen tähtikuviossa. Jupiterin ajateltiin olevan kuningastähti, roomalaisen historioitsija Tacituksen mukaan vieläpä juutalaisen kuninkaan tähti. Santalan mukaan muinaisjuutalainen traditio puhuu Saturnuksesta juutalaisia suojelevana tähtenä. Kaldealaisen käsityksen mukaan taas Kalojen tähtikuvio Pisces merkitsi Välimeren rannalla olevaa "Länsimaata". Nykyisen Irakin eteläosissa sijainneesta Kaldeasta länteen on juuri Israel.

1600-luvulla eläneen saksalaisen matemaatikon ja tähtitieteilijän Johannes Keplerin mukaan v. 7 eKr. esiintyi kolminkertainen planeettakonjunktio touko-, loka- ja joulukuussa. Tavallisesti se esiintyi noin 800 vuoden väliajoin. Sen esiintyessä peräti kolme kertaa kalenterivuoden sisällä havahtuivat sen ajan tähtitieteilijät ja Messiaaseen liittyvät ennustukset muistettiin. Babyloniasta löytyi v. 1925 savitauluja, jotka mainitsevat tämän konjunktion havaitsemisen.

Kun sitten Matteus evankeliuminsa toisessa luvussa kuvaa näitä Messias Jeesuksen syntymään liittyviä tapahtumia, keromusta itämaan tietäjistä ja toteutuneita ennustuksia, hän seuraa tiukasti Targum Joonatanin lainausta Miikan kirjasta. Siellähän Messiaan syntymäpaikka ennustetaan yksiselitteisen tarkasti (5:1).  Juutalainen rabbiininen kirjallisuus on siis ollut Matteukselle hyvin tuttua.

Planeettakonjunktionin jälkeen oli juutalaisten keskuuteen levinnyt messiaaninen liike. Jotain osviittaa tästä uskonnollisesta liikehdinnästä voimme saada Luukkaan evankeliumin toisen luvun lopussa, jossa kuvataan kahta tulevaa Messiasta odottavaa henkilöä, vanhaa Simeonia ja naisprofeetta Hannaa. Kuuluisa juutalainen historioitsija Josefus Flavius kertoo tähän aikaan esiintyneen huhun, jonka mukaan Jumala oli päättänyt lopettaa roomalaisherruuden. Tähti oli jumalallinen merkki tästä ja ilmoitti juutalaisen hallitsijan saapumisesta.

Valta-asemansa varmistaakseen kuningas Herodes menetteli Matteuksen 2:16-18 kuvaamalla tavalla. Herodes siis surmautti kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset sen mukaan, mitä hän oli saanut kuulla itämaan viisailta tietäjiltä planeettakonjunktiosta kaksi vuotta aikaisemmin.

Itämaan tietäjistä kirjoittaessaan Matteus käyttää heistä termiä "magoi", mikä on alunperin merkinnyt perisialaista tai meedialaista pappisryhmää, joka tutki luonnon, astrologian ja lääketieteen salaisuuksia. Myöhemmin sana merkitsi yleensä itämaalaista tai egyptiläistä , joka työskenteli astrologian parissa. Tässä mainitut "tietäjät" eivät siis olleet mitään kuninkaita tai heidän lähettiläitään, kuten esim. varhaiskristillisessä kirkollisessa traditiossa heidät mielellään kuvataan. Samoin teoriat kolmesta kuninkaallisesta hahmosta kolmen eri mantereen edustajina, jonka perusteluna on käytetty Ps. 72:9-11:a, ovat enemmänkin mielikuvituksen tuotetta.

He tulivat siis mitä ilmeisemmin Babyloniasta, jossa Messias-odotus juutalaisten parissa oli säilynyt koko diasporan ajan. Messias-tähden eli Jupiterin ja Saturnuksen yhtymistä. Kun he kertovat nähneensä "hänen tähtensä itäisillä mailla" (kr. ton astera en tee anatolee), olisi parempi käännös ehkä "hänen tähtensä nousussaan" (Matt. 2:2). He olivat siis lähteneet seuraamaan nousevaa kirkasta tähteä ja matkanneet idästä länteen. Heidän lahjansa juuri syntyneelle juutalaisten kuninkaalle olivat Matt. 2:11:n mukaan kyllä mitä kuninkaallisimmat ja sisälsivät vahvaa vertauskuvallisuutta. Kulta viittasi lapsen kuninkuuteen, suitsuke taas merkitsi rukousten kuulemista ja mirha ennakoi Jeesuksen tulevaa voitelemista hautausta varten.