Kvartaalitalous ja ennustamisen vaikeus

Kun ajattelen kulunutta vuotta jää päällimmäisenä mieleen ajatus lyhyestä aikavälistä, suunnittelemattomuudesta ja hektisyydestä. Kaikki asiat niin maallisella kuin uskonnollisellakin elämänalueella tehdään nykyään lyhyellä aikavälillä. Tulevaisuuden ennustaminen on entistä vaikeampaa, ellei peräti mahdotonta. Päivän teema on "heti tänne kaikki mulle". Puhutaan, että elämme ns. kvartaalitaloudessa, jossa asiat suunnitellaan, tehdään ja arvioidaan neljännesvuosittain. Sen pitemmälle ei kannata, ei uskalla, eikä saakaan kurkottaa.

Ehkä kiinnitit huomiota sanavalintaani yllä: "niin maallisella kuin uskonnollisellakin elämänalueella". Sanavalintani oli tietoinen (ja provokatorinen), koska haluan ehdottomasti ja selvästi erottaa uskonnollisen ja hengellisen toisistaan. Ensin mainittu nousee ihmisestä itsestään ja Paavali mainitsee sen Kolossalaiskirjeessä "itsevalittuna jumalanpalveluksena", joka tapahtuu "lihan tyydyttämiseksi" (Kol. 2:23). Hengellinen tulee taas ylhäältä, Jumalan luota ja se on Pyhän Hengen meissä inspiroimaa elämää.

Hengellisen elämän alueella ei puhuta (edes) kvartaalitaloudesta. Vielä vähemmän. Siellä on vain nyt-hetki: Jumalan valtakunta on tässä ja nyt meidän keskellämme. Tai itse asiassa kyse on hieman paradoksaalisesta tilanteesta, koska toisaalta on tämä nyt-hetki - "älkää siis murehtiko huomisesta päivästä" (Matt. 6:34) - ja toisaalta taas on iankaikkisuus, jossa aikaa ei ole, mutta ei myöskään ole em. ennustamisen vaikeutta.

Tämän syksyinen taloudellinen taantuma tuli yllätyksenä ja toisaalta taas ei tullut. Tosiasiassa se kuitenkin yllätti useimmat meistä, mukaan luettuna valtionjohto, yritysmaailma, markkinavoimat etc. Se käy hyvästä esimerkistä yllätyksellisestä kehityksestä taloudessa. Jääkiekkotermein sanottuna "se tuli puun takaa". Jokainen jääkiekkoa seuraava tietää, että pelissä tulee taklauksia, mutta tämä yllätti monet.

Jeesus moitti aikanaan oman aikansa herätysliikejohtajia siitä, että he osaavat kyllä päätellä säätilasta ja sen muutoksista yhtä ja toista, mutta he eivät osaa tulkita oikein oman aikansa merkkejä. Vedän tästä Jeesuksen toteamuksesta Matteuksen evankeliumin 16. luvussa sen johtopäätöksen, että meillä on siis sekä mahdollisuus että suoranainen velvollisuus olla perillä siitä, missä mennään omassa ajassamme tällä hetkellä. Jo kuningas Daavidin apuna oli "isaskarilaisia, jotka ymmärsivät ajan ja käsittivät, mitä Israelin oli tehtävä" (1.Aik. 12:32). No, Paavalikin sanoo tessalonikalaisille uskoville, että "te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas" (1.Tess. 5:4).

Sama Paavali puhuu myös mielenkiintoisia asioita oikeasta nyt-hetkessä elämisestä. 1.Korinttilaiskirjeensä 7. luvussa hän ensin kahteen kertaan painottaa: "pysyköön kukin siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu" (jakeet 20 ja 24). Sitten jakeessa 26 hän toteaa olevansa "sitä mieltä, että lähestyvän ahdingon tähden jokaisen on hyvä pysyä entisellään". Lopulta hän vetää ikäänkuin piuhat yhteen ja tekee yhteenvedon. Meidän tulee olla vapaita palvelemaan Herraa ja vapaita tavallisen elämän sidonnaisuuksista - jopa niin, että tämä vapaus ulottuu kaikkein läheisimpiinkin ihmissuhteisiimme. Perusteluksi Paavali esittää sen, että "aika on lyhyt" ja lopuksi sen, että "tämän maailman muoto on katoamassa" (jakeet 29-31).

Kaiken perusteluksi Paavali esittää sen, että "te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia" (jae 23). Hengen vapaudessa ei ole huomisen pelkoa, eikä myöskään ennustamisen vaikeutta. Ei Herra edelleenkään "tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoilleen profeetoille" (Aam. 3:7). Melkoinen lupaus.

Tältä pohjalta minulle nousee kysymys tulevaan vuoteen 2009 liittyen: mitä ovat ne asiat, jotka ovat Jumalan sydämellä tulevaa vuotta ajatellen? Mitä ovat ne aiheet, joiden puolesta Hän haluaa omiensa rukoilevan? Paras kulkea Hengen johdossa, etteivät asiat pääse yllättämään meitä niinkuin varas yöllä.