Vaikutusala

Olimme tänään eräiden hyvien ystäviemme yrityksen uusien tilojen siunaustilaisuudessa Hesan keskustassa. Olimme saaneet etukäteen tehtäväksi jakaa joitain ajatuksia Raamatun pohjalta ko. yritykseen ja sen tilanteeseen, sen henkilöstöön ja toimintaan ja ennen kaikkea tulevaisuuteen liittyen. Itselleni nousi aika pian tuon toimeksiannon saatuani mieleen sana "vaikutusala". On nimittäin äärimmäisen tärkeää rukoilla ihmisten kohdalla oikeita asioita tapahtuvaksi.

Paavali puhuu 2. Korinttilaiskirjeen 10. luvussa siitä vaikutusalasta, jonka Jumala oli mitannut hänelle apostolintehtävää ajatellen. Paavali sanoo, ettei hän halua menetellä niinkuin väärät apostolit eli mitata itseään itsellään ja verrata itseään itseensä. Tässä kun on koko ajan kyse siitä, mitä tällainen väärä apostoli itse on tai mitä hän itse tekee. Siitä me tunnistamme väärän apostolin, että hänen sanoissaan toistuu koko ajan tuo minä... minä... minä...

Harhaopettajat useimmiten torjuvat nämä muut kriteerit, koska kukaan muu ei heidän mukaansa kykene heitä oikein arvioimaan, varsinkin jos joku arvioi kriittisesti joitain piirteitä heidän puheissaan tai toiminnassaan. Kun vertailunormiksi jää opetuksen sisältöä ajatellen vain tuo minä itse, niin seurauksena on ahtaus, kapeus, fanatismi ja lopulta umpikuja.

Näin syntyy itseään ja johtajiaan sokeasti ihannoiva yhteisö, joka absolutisoi itsensä. Tällöin luovutaan kaikista objektiivisista arviointiperusteista, eikä asetuta enää Jumalan Sanan alle. Omat kirkolliset päätökset tai yksinvaltiasjohtajan näyt nousevat Jumalan ilmoituksen sijaan. Lopulta päädytään eräänlaiseen kirkolliseen rakenne- eli struktuurifundamentalismiin, jossa lopulta jäädään vain oman itsensä varaan.

Olen huomannut tämän onnistuvan yhtä helposti isolta kirkkolaitokselta kuin pieneltä yhden miehen ministryltäkin - valitettavasti.

Paavali sen sijaan uskaltautuu arvioitavaksi vain sen mittapuun mukaan, minkä Jumala on hänelle antanut. Tämä mitta on kreikan kielessä kirjaimellisesti ruokomitta (kr. kanon), joka tarkoittaa mittapuuta, säädöstä, ohjetta. Myöhemmin tällä sanalla alettiin kutsua mm. Raamatun pyhien kirjoitusten ohjeellista kokoelmaa, kaanonia. Tässä kohtaa Paavali käyttää antiikin kreikkalaista maanmittauksen terminologiaa.

Oikea mittapuu on siis se, jonka Jumala asettaa. Paavali on koko ajan halunnut toimia vain tällä hänelle "mitatulla alueella", reviirillä, jonka Jumala on kutsumuksessaan varannut hänen työkentäkseen. Hän ei voisi kuvitellakaan kerskailevansa jostain muusta, kuin siitä mitä Herra on hänen palvelutyönsä kautta tehnyt hänelle mitatulla toimialueella. "Me emme kerskaa meille lohkotun alueen ulkopuolella olevista asioista." 


Mieti, miten tämän "oman vaikutusalansa" voisi löytää? Miten sen voi mitata ja määritellä? Kuka sen voi tehdä: minä itsekö yksin vai tarvitsenko siihen kenties jotain itseni ulkopuolista peilausta? Mitä tapahtuu tuon "oman vaikutusalueeni" sisäpuolella? Entä jos astun sen yli; mitä silloin tapahtuu?

Tämä on sikäli mielenkiintoista, että Paavali apostolina puhuu näin. Apostolihan on pioneeri, tienraivaaja ja uusien alueiden valloittaja. Paavalikin piti kunnia-asianaan olla julistamatta siellä, missä muut olivat jo työtä tehneet. Hän halusi aina etsiä uusia alueita ja aloittaa työn siellä ikään kuin tyhjästä. Ja juuri tässä apostolin ominaisuudessa hän haluaa tiukasti pitäytyä omalla, hänelle mitatulla vaikutusalueellaan. Oman kutsumuksensa suhteen on siis hyvä olla kuuliainen, jopa mustasukkainen myös tässä suhteessa, ei vain Apt. 6:1-4:n tarkoittamassa mielessä.

Paavalin mukaan (2.Kor. 10:12-18) kunkin oma vaikutusala voi kasvaa ja sen hallinnassa voi mennä eteenpäin. Siihen pyrkikäämme.