Kaiken (esi)rukouksen lähtökohta ja päätepiste, alfa & omega on Jeesus itse. Ei vain siinä merkityksessä, että katsoisimme Ramatusta, miten (Isä meidän-rukous) ja missä tilanteissa (esim. valitessaan opetuslapsiaan) Jeesus itse rukoili tai milloin hän erityisesti painotti rukouksen merkitystä (esim. Jumalan valtakunnan työn eteenpäin meneminen tai demonien ulosajaminen ja ihmisten vapauttaminen).
Meidän on ymmärrettävä mikä on nykytilanteessa kokonainen iso kuva. Heprealaiskirje puhuu useassa kohdassa Jeesuksesta meidän ylimmäisenä pappinamme, joka aina elää rukoillakseen meidän puolestamme. Tämä on se, mitä Hän Hepr.kirjeen mukaan nyt parhaillaan tekee taivaallisessa kaikkeinpyhimmässä (Hepr. 7:25 ja 8:2.)
Jos Jeesus kerran on alati esirukouksessa puolestamme, niin kuin ylimmäisen papin kuuluukin, meidän on syytä ottaa tämä vakavasti.
- Mitä asioita Hän rukoilee?
- Keiden puolesta Hän aivan esityisesti kantaa huolta?
- Minkä ajankohtaisten aiheiden puolesta Hän on rukousvartiossa Isän Jumalan edessä?
- Mitkä ovat niitä polttavia rukousaiheita, joista Hän kantaa erityistä rukoustaakkaa nyt?
Mutta tässä kaikessa me emme saa olla oman ymmärryksemme varassa. Me tarvitsemme Jumalalta saatua ilmestystä Jeesuksesta esirukoilevasna ylipappinamme. Meidän on kuultava Hänen sydämensä lyönnit ja oltava samassa esirukouksen Hengessä Hänen kanssaan. Vain siten rukouksemme ovat tehokkaita ja täyttämään saamamme tehtävän.
No comments:
Post a Comment