Viime päivät ovat omalla kohdallani olleet uuden näkemisen ja sitä seuraavan havahtumisen aikaa. Alan nimittäin pikku hiljaa päästä jyvälle siitä, millainen antikristillinen pedon järjestelmä on luonteeltaan ja olemukseltaan. Viimeksi ilmestynyt Perusta-lehti nimittäin tuntuu päihittävän profeetallisuudessaan monet itseään sellaisiksi tituleeraavat julkaisut mennen tullen. Aiemmin jo viittasin saksalaisen Michael Hesemannin tulevaisuuden näkyjä avaavaan artikkeliin natsismin synnystä ja suhteesta aitoon Jeesus-uskoon.
Toinen vähintään yhtä paljon silmiä avaava artikkeli samassa lehdessä on luterilaisen pastori Eero Kavaston pitkähkö kirjoitus "Holokausti ja IBM" samassa lehdessä. Se on itse asiassa referointia puolanjuutalaista syntyperää olevan, nykyään jenkeissä asuvan tutkivan kirjailijan Edwin Blackin teoksesta IBM and holocaust: the strategic alliance between Nazi Germany and America´s most powerful corporation. Koko artikkeli on järkyttävä katsaus II maailmansodan aikaiseen länsimaiseen historiaan, joka on ns. virallisessa historiankirjoituksessa onnistuneesti ohitettu. Glorifioitu suuri kertomus pahan natsi-imperiumin tuhosta sankarillisten liittoutuneiden joukkojen uhrauksilla sekä vanhan Euroopan vapauttamisesta sen vallasta ja johdattamisesta demokratiaan onkin yhä enemmän "vai miten se nyt sitten menikään"-juttu. Näitä faktoja ei välttämättä ole hirveän leveästi levitelty muualla kuin marginaalisessa mediassa tai joillain vastakulttuurisilla sivuilla internetissä.
Ymmärrän hyvin, miksi näitä tosiasioita on pyritty aika ajoin tuupaamaan vain joidenkin toisinajattelijoiden hörhöylyksi. Sen verran kovaa tavaraa nämä faktat nimittäin ovat. Ymmärrän myös hyvin sen, miksi aikamme postomodernin ihmisen jotenkin synnynnäinen kyynisyys kasvaa potenssiin kolme, kun hän lukee tällaisista "salaliittoteorioista". Harmi vain, mutta ne näyttävät pitävän paikkansa.
-------
Jännä juttu, miten tässä kohtaa kristityissäkin tapahtuu jako kahteen. Toinen ryhmä kristittyjä ovat ne, jotka katsovat, että olla kristitty merkitsee pitäytymistä - muiden traditioiden ohella - tähän em. "suureen kertomukseen". Se edustaa turvallisuutta ja "vanhoja hyviä aikoja" ja on sitä paitsi juuri sitä, mitä Paavali tarkoitti puhuessaan alamaisuudesta esivallalle, näin ajatellaan. Toinen ryhmä kristittyjä ovat ne, jotka antavat ajattelussaan helposti vallan tälle jälkimodernille kyynisyydelle ja sen virran vieminä heittävät romukoppaan kaiken muunkin vanhan, esim. Jumalan teot historiassa. Näitä harhaorientoituneita kristittyjä liikkuu siellä täällä eri puolilla Siionia ja heitä yhdistävä piirre ovat aiemmat pettymykset ja siihen pohjautuva pelko, joka ilmenee rohkeuden puutteena lähteä mukaan ylipäätään mihinkään uutta rakentavaan toimintaan. Jossain näiden kahden harhaisen ääripään välillä on sitten se oikeasti kultainen keskitie, jolla toimitaan raittiuden ja terveen harkinnan Hengen ohjauksessa.
-------
Kertomus maailman mahtavimmasta tietokonealan yrityksestä, IBM:stä ja sen yhteydestä natsien hirmutekoihin on huima, globaalit mittasuhteet saavuttava huijaritarina. Silmään sahataan niin tavallista äänestäjää jossain päin Eurooppaa kuin juoksuhaudassaan kyyristelevää sotilasta, joka kuvittelee toteuttavansa jotain elämää suurempaa missiota. Kaiken tämä valheen takana on kuitenkin kaksi asiaa: mammona ja valta ja näiden kahden epäpyhä, saatanallinen allianssi.
Nimittäin jo ennen sotaa saksalaisen siirtolaisen pojan USA:ssa perustama IBM on tehnyt onnistuneen invaasion takaisin vanhalle mantereelle ja eritoten Saksaan. Saksalaisen lisenssinhaltijan omistajan ja emoyhtiön uuden pääjohtajan välille syntyi hyvä yhteys. Uudella pääjohtaja Thomas Watsonilla oli tunnetusti natsisympatioita. Hän oli kunnianhimoinen liikemies, joka myi mitä tahansa kenelle tahansa, mukaan lukien Adolf Hitlerille. Saksan valtionpankin johtajalle Hjalmar Schachtille kirjoitti: "Meidän on osoitettava sympatiaa Saksan kansalle ja sen johtajalle Adolf Hitlerille".
Kun sitten tilanne länsivaltojen ja natsi-Sakasan välillä kiristyi, julistettiin kauppasaarto, joka kielsi suoran kaupankäynnin natsihallinnon kanssa. Yllätys yllätys, IBM kuitenkin edelleen teki kauppaa natsi-Saksan kanssa Saksan naapurimaiden tytäryhtiöidensä kautta. Kun muut ulkomaiset yritykset suunnittelivat Saksasta pois lätöä, niin IBM päinvastoin suunnitteli toimintansa laajentamista. Kyse oli nykypäivän mittapuun mukaan alkeellisen reikäkorteilla tapahtuvan automaattisen tietojenkäsittelyn toimintojen mahdollistamisesta natsihallinnon tarpeisiin. Kyse oli siis tavallisten ihmisten tilastoinnista, lokeroimisesta ja kontrolloinnista vallassa olevan politiikan mukaisesti. Eli esimerkiksi juutalaiset saatiin helposti paikannettua ja laskettua näillä keinoin tehdyn väestönlaskennan avulla. Näin saaduilla tilastotiedoilla voitiin sitten "tieteellisesti" esim. osoittaa juutalaisten muka suunnaton valta sakasalaisessa yhteiskunnassa. Myöhemmin oli sitten helppo laatia juuri heitä vastaan kohdistettuja "täsmälakeja".
IBM:n mullistava tietotekniikka oli siten paljastanut natseille tietoja, joiden merkitys vasta vähitellen valkeni heille itselleen. Heillä oli nyt käytössään kartta, jonka avulla he saattoivat erehtymättömästi löytää ja lopulta poistaa kansasta epätoivottavat ainekset. Ja kun mentiin ajassa eteenpäin, niin juuri IBM:n koneet laskivat juutalaisia keskitysleireille rahtaavien junien aikataulut, kulkureitit ja jopa veturien tarvitseman voiman junan painon (eli ihmismäärän) mukaan.
Tästä voidaan vetää suora linja nykypäivään: miten monessa rekisterissä luulet itse olevasi? Miten paljon nopeampaa ja kattavampaa onkaan ihmisten kontrolloiminen nykyisellä informaatioteknologialla ristiin rastiin näitä rekistereitä yhdistellen? Mikä estää historiaa toistamasta itseään tulevaisuudessa suhteessa esim. virallisesta uskonnosta poikkeavalla tavalla ajatteleviin kristittyihin, jotka ensin on esim. oman maakuntalehtensä sivuilla toistuvasti leimattu suvaitsemattomiksi fundamentalisteiksi, joiden lähin vertailukohta ovat Afganistanin talebanit? Miten olisi "täsmälait" esim. homoseksuaalisuuden synnilliseksi käyttäytymiseksi katsovia kirkon, valtion tai julkisoikeudellisten yhteisöjen viran- ja toimenhaltijoita tai ketä muuta hyvänsä näin ajattelevaa kohtaan? Valtionvarain ministeri Jyrki Kataista lainaten voisi sarkastisesti sanoa, että "h***o soikoon, että elämme mielenkiintoisia aikoja!" Kavasto ottaa artikkelissaan rinnastuskohteeksi erään kanadalaisen new age-julkaisun muutaman vuoden takaa, jossa todettiin: "Kunhan maailmasta saadan kitketyksi pois kaikki uskovat, maailma pääsee oikeasti vapautumaan kaikista pidäkkeistä ja irti kristityistä, jotka kertovat, mikä on oikein."
Ihmisarvon äärimmäinen alennustila lienee se, kun ihmisestä tulee lopulta pelkkä sarja numeroita. Se voi olla tatuoitu ihmisen käsivarteen tai se voi olla jossain muovisessa, elektronisesti toimivassa kortissa tai mikrosirussa, joka on lopulta ihmiseen itseensä siirretty. Tämä myös mahdollistaa ihmisten täydellisen kontrolloimisen ja manipuloimisen. Näin natsi-Saksassakin IBM:n kehittämästä tietojen käsittelystä tuli kyynisen yhteiskunnan armoton ja uskollinen palvelija, joka luotettavasti paljasti kaikki vallanpitäjien tahtomat tiedot. Mielenkiintoinen "pikku seikka" on sekin, että kirkonkirjat osoittautuivat hyvin luotettavaksi tietolähteeksi kerättäessä tietoja kansalaisista tietokoneelle.
Lähes jokaisessa natsien keskitysleirissä oli käytössä IBM:n tietokoneet, Dachaussa jopa 24 konetta. Joka keskitysleirivangilla oli niin ikään oma numeronsa ja tietokonekorttinsa. Auschwitsin kuuluisalla lääkärillä Josef Mengelellä oli käytössään jopa oma numerosarjansa ihmiskokeita varten. Samaan aikaan myös USA:n armeija käytti hyväkseen IBM:n silloisen mittapuun mukaan korkeatasoista tietojenkäsittelyn teknologiaa. Raha ei haise, sanoo mammonan edustaja ja tälle nihilismille nykyinenkin taloudellinen järjestelmämme perustuu. Samalla nyky-yhteiskunnasta on jo nyt tullut niin aukoton, ettei kukaan pääse lopulta karkuun. Olisiko jo aika herätä Ruususen unesta ja miettiä, ei vain seurakunnan vainot kestävää rakennetta, vaan myös sellaisen verkoston rakentamista, mikä mahdollistaa "maan alle" katoamisen tarpeen niin vaatiessa?
Jeesuksen puheet Hänen omiensa joutumisesta kuninkaiden eteen ja uskovien vainoista eivät nyt sitten enää tunnukaan niin etäisiltä ja kaukaa haetuilta. Katselepa ympärillesi ja haistele ilmaa, eikö siinä tunnukin jo merkkejä siitä, miten ilmapiiri ja sen takana oleva arvomaailma on kiristymässä? Tietenkin tämä perustuu siihen, että sen takana olevat henkivallat ovat saaneet ja saamassa lisää jalansijaa kulttuurissamme. Ei ole olemassa mitään hengellistä tyhjiötä eli kun luisumme yhteiskuntana pois aiemmalta edes jollain tapaa kristilliseltä arvopohjalta epäämääräiseen moniarvoisuuden suohon, niin nämä kaiken takana olevat henkivallat ottavat vallan ihmisissä. Tähän kehityskulkuunhan natsienkin valtaannousu Saksassa maailmansotien välisenä aikana perustui. Meidän ajassamme on kyse enemmänkin siitä, kuinka pitkällä jo huomaamattamme olemme tällä tiellä?
Apostoli Paavali puhuu kirjeessään efesolaisille uskoville "paholaisen juonista" (6:11), mikä on kreikaksi methodeias. Sielunvihollisella on käytössään selkeät metodit, joilla hallita ja kontrolloida ihmisiä. Tietotekniikka sinänsä on neutraali työväline, kuten lähes tulkoon kaikki tieteellisen kehityksen ja teknologian aikaansaannokset ovat, mutta se antaa oivalliset välineet niille tahoille, jotka erityisesti kulissien takana ohjailevat ja kontrolloivat tapahtumien kulkua. Tässä kohtaa meidän ei kannata olla sinisilmäisiä ja naiivin hyväuskoisia. Vai luuletko tällaisen kulissien takaisen vallankäyttäjän jakavan kanssasi samat Raamatun pohjalta nousevat arvot, aenteet, toimintatavat ja tulevaisuuden kuvan? Minä en.
16 comments:
Erityisesti tämä neW age - julkaisun lainaus pysäytti minut miettimään missä kohtaa kehitystä oikein olemme menossa:
"Kunhan maailmasta saadan kitketyksi pois kaikki uskovat, maailma pääsee oikeasti vapautumaan kaikista pidäkkeistä ja irti kristityistä, jotka kertovat, mikä on oikein."
Tämän on juuri tätäpäivää koskeva juttu.
Maallisessaa ja uskonnollisessa maailmassa ei enään pidetä Raamattua ensimmäisen ja viimeisen sanan sanojana siinä, mikä on oikain ja mikä väärin. Ne jotka vielä näin tekevät joutuvat vääjäämättä oppositioon.
Monille tästä nousee tietenkin ensimmäisenä mieleen homous ym moraalittomuus. Mutta entä jos mennään pintaa syvemälle uskonnollisiin rakenteisiin, siellä on sama ilmiö nähtävissä.
Missä mennään?
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi tänään siitä, kuinka Veikkausliigan viimeisessä kotiottelussa FC Lahden kannattajat ottivat yhteen poliisin kanssa ottelun puoliajalla.
Samat kannattajat olivat ennen ottelua seurajohdon kanssa palkitsemassa vuoden pelaajaksi valitsemaansa Jukka Vannista.
Paikallinen lehti on pitkin kesää suhtautunut tähän fanijoukkoon myönteisesti ja uutisoinut sen olemassaolosta - sitähän nämä elämää etsivät sairaalloiset tyypit juuri hakevat. Joukko öykkäröi humalapäissään niin koti- kuin vierasotteluissa ladellen rivouksia, joita eivät edes opettajat kouluissa viljele.
Kun juuri on mätä, niin odotettavissa ei voi olla kuin poliisitappelun kaltaista rähinöintiä turhautumishetkillä. FC Lahtihan jäi liigassa 4. viimeiseksi. Mitenkä nyt suu pannaan viimevuoden FC Lahden pronssikiitosaiheen esittäjä Timo? Älä vaan rupea hengellistämään tätä tämänvuotista monimielistä mahalaskua...
Miksi FC Lahti sallii tällaisen roskajoukonj liepeillään? Miksi fanijoukkko pitää sisällään kusipäitä?
Tästä pääsenkin hyppäämään juohevasti siihen, että hengellisissäkin piireissä pyörii jos jonkinlaisia hörhöjä. Valitettavan monet perinteisiin kirkkokuntiin sopeutumattomista irtokristityistä ovat usein kyvyttömiä minkäänlaiseen rakentavaan yhteisöelämään muiden kanssa.
Osa näistä hörhöistä on saarnapöhön turmelemia. He haluavat vain saarnata "Herran sanan" ja poistua sitten estradilta kuin isoiset papit saarnatuolista sakastiin. He eivät kykene normaaliin keskusteluun, jossa puntaroidaan asioiden eri puolia, vaan ovat aina vain ON tai OFF. He pitävät luonnevikaansa Jumalan miehen merkkinä.
Osa hörhöistä on sairaalloisen harhakeskeisiä. Kaikkialla näkyy vain peikkoja ja örkkejä. Kaikista kytkennöistä normaaleihin ihmisiin ja asioihin metsästetään vain mahdollisia epäraamatullisia juonteita. Harhat ovat heidän epäjumalanpalveluksensa kohteina.
Nämä hörhöt syyttävät perinteisiä kirkkokuntia uskonnollisuudesta ja kontrollista, mutta ovat itse oman sairaalloisen uskonnollisuutensa uhreja ja ovat aina valmiina kontrolloimaan mielipiteillään niitä kristittyjä, joita heidän lähipiiriinsä sattuu eksymään.
Rakennettaessa kaupunki- ja kyläkohtaista seurakuntaa eri puolilla Suomea, ei kannata ensisijaisesti etsiä yhteyttä näihin paikkakunnan hengellisiin hörhöihin, vaan niihin jumalaapelkääviin, joille Jumala on puhunut seurakuntatemppelin rakentamisesta ja niihin, joita Jumala kutsuu ei-uskovista mukaan.
Virallinen uskonnollinen järjestelmä menee menojaan, mutta Jumalan seurakunnan ei kannata rakentaa sen ulkopuolelle jääneiden/jätettyjen hörhöjen varaan....
FC Lahden paljon puhutut "kannattajat" ovat toden totta häpeäpilkku lahtelaisessa ja suomalaisessa futiskentässä - tai no, ainakin katsomossa. On todella irvokasta, kuten Peke esittää, että ensin kannattajat seurajohdon suosiollisella avustuksella palkitsevat oman suosikkipelaajansa ja sitten suurin piirtein samat tyypit riehuvat ja tappelevat poliisien kanssa. Yhtä irvokasta on toki sekin, että itse pelaajatkin pelin jälkeen taputtavat kiitoksensa tälle rivouksia huuteleville porukalle.
Mitä pitäisi tehdä? Porttikieltoja otteluihin, seurajohdon puolelta välit poikki tähän "fani"laumaan jne. Kyllä keinoja löytyy, jos vain johdon taholta löytyy tahtoa ja miestä niitä toteuttamaan.
Itse en ko. nujakkaa nähnyt, koska olin jo katsomossa seuraamassa peliä. Olin ostanut ottelulipun tätä tarkoitusta varten, en seuratakseni joidenkin kypsymättömien miehenalkujen uhoamista ja mellastusta. Hehän todennäköisesti tekisivät sitä muussa tapauksessa jossain muuallakin. En myöskään ajattele, että kyse olisi lajin ongelmista. Emmehän me lopeta hiihtämistäkään, vaikka monet (lue: lähes tulkoon kaikki) pyrkivätkin voittoon ja kunniaan kepulikonsteilla ja erilaisia pusseja puristelemalla.
Jalkapallo on itsessään upea laji. Sen ympärille kerääntyneet lieveilmiöt ovat merkkejä kulttuurimme rappeutumisesta, mutta se ei ole jalkapallon vika. Se vain kärsii näistä lieveilmiöistä.
Sitten ovat nämä kirkkokunnattomat hörhöt... Niin, ehkä joidenkin olisi hyvä luopua siitä itsestäänselvyydestä, että aina kun tapaat itsevihityn Raamatun opettajan, joka suureen ääneen kuuluttaa kirkkokuntiin kuulumattomuuttaan, niin oletat hänen olevan Jumalan asialla ja muutenkin okei. Se, että joku ei kuulu mihinkään ja tekee siitä vielä suuren numeron, ei takaa vielä yhtään mitään.
No, totuuden nimessä on kyllä todettava, että kokemusteni mukaan se kyllä tarkoittaa liian usein blogissani mainitsemaa harhaorientoitunutta hörhöä. Tämä on sikäli huolestuttavaa ja valitettavaa, että se leimaa muutkin, aidosti kristittyjen raamatulliseen yhteyteen pyrkivät uskovat. Samalla se antaa hyvät aseet perinteisten kirkkokuntien rajanvartijoiden käsiin vastustamaan aitoa uskovien yhteyttä, joka EI ole näiden organisaatioiden, vaan Herran omien yhteyttä.
Mutta tässäkin pätee sama sääntö kuin tuon futiksen kohdalla: jos väärää rahaa onkin liikkeellä, niin se ei tarkoita sitä, etteikö oikeaakin olisi olemassa ja etteikö sitä saisi ja pitäisikin oikein käyttää. Jos luovumme tästä oikeudestamme ja velvollisuudestamme, on sielunvihollinen jo onnistunut yrityksissään.
Älkäämme siis etsikö yhteyttä näiden hörhöjen kanssa, vaan kaikkien niiden kanssa, jotka huutavat avukseen Herraa puhtaasta sydämestään. (Hörhöt eivät nimittäin niin useinkaan tee...)Tässä kohtaan ei myöskään kannata hirveästi tuijottaa näihin olemassaoleviin kirkkokuntaraja-aitoihin, vaan on viisaintaa alkaa elää niinkuin niitä ei olisikaan.
Mutta kyse on myös oikeanlaisesta paimenuudesta ja hengellisestä vanhemmuudesta. Tällä aidolla, rakastavalla, mutta raamatullisen tiukalla kaitsennalla kyetään kokemukseni mukaan kyllä tervehdyttämään osa tästä hörhöilystä. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että kaikkien kohdalla ei sekään auta, vaan samaa hengellisen kypsymättömyyden ja sopeutumattomuuden kuviota toistetaan aina uudelleen, uskovien yhteydestä riippumatta: ensin jossain perinteisessä hierarkkisessa seurakunnassa, sen jälkeen jossain kotona kokoontuvan seurakunnan piirissä jne.
Valitettavasti.
Mitä isompi järjestelmä, sitä massiivisempi kontrollisysteemi tarvitaan sen ylläpitämiseksi.
Olen seuraillut työhöni liittyen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin parikymmenvuotista taivalta. Voi sitä byrokratian riemuvoittoa. Sosiaalidemokraatit saivat tämän koulutussektorin temmellyskentäkseen kaupunginjohtajakisojen sivujuonteena. Kyllä on jos jonkinlaista opetukseen nimellisesti liittyvää virkaa ja virkamiestä. Usein varsinainen tehtävä - laadukkaan koulutuksen järjestäminen toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa - jää sivuseikaksi. Konsernissa on varmaan satoja virkailijoita, joiden työ jatkuisi entisellään, vaikka koulutuksen antaminen lopetettaisiin.
Näinhän se menee valitettavasti monissa kirkkokunnissa. Varsinaisesta primääritehtävästä eli Jumalan valtakunnan viemisestä maanääriin ei ole useinkaan jäljellä kuin hurskas huokaus.
Uskovien kannattaa keskittää voimavaransa elinvoimaisten pikkuyksiköiden - koti-, kahvila-, sauna- jne. seurakuntien istuttamiseen. Ei kannata keskittää voimia suurten megayksiköiden ylläpitoon ja niiden hierarkisen hallintosysteemin vaatiman kontrollijärjestelmän kehittelyyn.
Pienet yksiköt ovat mahdollisten vainojen varaltakin ainoa kestävä ratkaisu.
Täyttä asiaa Timo tuo natsi juttu. Havahduin taannoin kun luin Niklas Herlinin blogia Uudesta Suomesta ja hän käytti nuorista ilmaisua natsit eräässä asiayhteydessä. Hän kuvasi sillä samaa asenneilmaston muutosta, johon sinäkin viittaat, hiukan eri näkökulmasta vain.
Peto on liikkeellä ja muutokset tuntuvat tapahtuvan huimaa vauhtia. Auktoriteetit on murskattu. Jopa poliisilta on riisuttu aseet.
Kehityskulku nykyiseen lähti lienee jostain 60-70 lukujen vapaus, veljeys & tasa-arvo liikehdinnästä. Vapaus pyrki kaatamaan kaikki rajat. Tuloksena on nyt täydellinen suvaitsevaisuus ja suvaitsemattomat on lupa listiä. Tasa-arvoideologia poisti auktoriteetit. Feminismi takoi omalta osaltaan miehen nurin ja rikkoi perheet, hajotti sukupuolten välisen tasapainon. Yhteiskunnan ydin murskattiin.
Homoseksuaalisuus työntyy voimalla eteenpäin mutta siltä osin on vielä pidäkkeitä vastassa koska melko suuri osa ihmisistä pitää sitä vielä luonnottomana. Nähtäväksi jää tullaanko lainsäädäntöä tiukentamaan homovastaisuuden kitkemiseksi.
Itse uskon että kristittyjen ei pitäisi jäädä vain katsomaan sivusta miten ennustukset toteutuvat vaan olla koko ajan valona ja suolana yhteiskunnan kaikissa toiminnoissa. Politiikassa, mielipidepalstoilla, mielenosoituksissa jne. Madridissa katoliset älähtivät oikein kunnolla aborttia vastaan. Miljoona (1.000.000) mielenosoittajaa!! Miksi me emme tee mitään?? Olen vakuuttunut siitä että meidän pitää. Jumala ei ole tarkoittanut että olemme vain kädet ristissä. Eivät apostolitkaan väistelleet vaikka kivet lensivät. He vain vaihtoivat välillä paikkaa.
Veljet. Olen niin pettynyt siihen kun mikään seurakunta ei toimi. Kukaan ei ota ainakaan minun mielipiteitäni vakavasti. En voi toki moittia jos olen vain niin epäuskottava. Perusteluja kuitenkin löytyy vaikka tiiliskivittäin jos tarve vaatii mutta kaikkialla on vain nynnyjä.
Pohdisken sitäkin pitäisikö lähteä politiikkaan mutta kun siinä on niin hirveästi kaikkea muuta sontaa jota ei jaksaisi.
Joku uusi liike kai olisi tarpeen, ei uusi kirkkokunta vaan jos joku olemassa oleva antaisi toimintamahdollisuuksia tai sitten jos jotkut haluavat lähteä toimimaan ja on suunnilleen yhteinen toiminta-ajatus.
Yksi minua rassaava asia on se että hyvin monessa paikassa toiminta on jakautunut kulttuurisesti kahtia alle 30 vuotiaiden ja yli 60 vuotiaiden toiminnaksi. Siltä väliltä ei ole oikein mitään.
Vainuan yhteiskunnassa kytevän myös 30 kymppisten kapinan 40-50 vuotiaita kohtaan.
Muutama kiperä kysymys?
Kuka määrittelee, kuka on hörhö, joiden kanssa ei voi eikä kannata rakentaa?
Kuka määrittelee ne, jotka "etsivät Herraa puhtaasta sydämestä"?
Mikä tekee paikkakunnalla ilman tunnustuskuntaleimaa kokoontuvista kotiseurakuntakristityistä raamatullisempia kuin kirkoissa käyvistä "laisista" ja "läisistä"?
"Mikä tekee paikkakunnalla ilman tunnustuskuntaleimaa kokoontuvista kotiseurakuntakristityistä raamatullisempia kuin kirkoissa käyvistä "laisista" ja "läisistä"?"
Kokoontumis paikka tai rakenteet eivät ratkaisen tätä kysymystä.
Kirkkokuntien ulkopuolella on helpompaa olla Raamattu-uskollinen, kirkkokunnissa se ei onnistu, siellä joutuu heti oppositioon jos poikkeaa valtavirrasta.
Hörhön määritelmä on tietysti suhteellinen:
Minusta uskonnollisen hörhön voi määritellä pienireikäisen makaronin läpi maailmaa katselevaksi ressukaksi.
Toki Jumala hörhöistäänkin huolen pitää, mutta eivät he kunniaa Hänen nimelleen tuota.
Hörhöys ilmenee esimerkiksi seuraavilla kuvitteellisilla (tai paremminkin surullisen realistisilla) tavoilla:
1. Löysin alkukielisestä Raamatusta Barak Obamaa tarkoittavan sanan, kuulin tunnetulta kristilliseltä mediavaikuttajalta, että Mohammed ratsasti taivaisiin Barak-nimisellä hevosella. Näistä seuraa, että USA:n nykyinen presidentti on antikristus. Raamattu on niin ajankohtainen kirja. Se on todella Jumalan sanaa.
2. En tiennyt, miten suhtautua ylistystanssiin. Avasin Raamatun. Sain Herran sanan: "Mene ja ota itsellesi haureellinen vaimo." Nyt tiedän, että ylistystanssi on siis saatanasta. Naiset, jotka liehuttavat lippujaan ja tanssivat ovat haureellisia pyhäkköporttoja. Kaikki sähköinen ylistysmusiikki on syvyydestä.
3. Vietin viikon lehtimajanjuhlaa pihallani teltassa. Naapurit kyllä ihmettelivät, mutta kerroin heille, kuinka Jumalan oli kutsunut minut pitämään sapatin ja Israelin kansan juhlat. Kerroin heille Kuolleen meren siunauksesta, jonka sain sukeltaessani siihen seitsemän kertaa.
4. Jumala on antanut minulle erityisilmoituksen siitä, ettää olen erikoisase Hänen käytössään. Odottelen vain hetkeä, jolloin kutsu astuu voimaan ja suuri taivaallinen herätyksen tuli leimahtaa kauttani tässä maassa ja aina maailman ääriin asti.
5. Autoni rengas puhkesi ollessani menossa rukoilemaan luotettavien samanmielisten ystävieni kanssa. Poljin jalkaa asfalttiin ja kehotin saatanaa lähtemään autoni kimpusta. Näin tähdenlennon ja kuulin äänen: Hylkää autosi siihen. Minulla on sinua varten iso musta bemari. Peruutimme rukouskokouksen,koska en päässyt paikalle.
Miten niin kirkkokuntien ulkopuolella on helpompaa olla Raamattu-uskollinen?
Monet tuntemani kirkkokuntien ulkopuolella olevat kristityt ovat omasta mielestään vapaita kirkkokunta-ajattelusta, mutta sisältä löytyy kuitenkin lahkolainen ajatus siitä, että oma tapa ja muoto kokoontua ovat raamatullisinta. Ei kuuluta nimellisesti mihinkään, mutta puhutaan Jumalan seurakunnasta, jota olevinaan edustetaan. Jos esimerkiksi Punkalaitumella kokoontuisi 6 ihmisen ryhmä jossakin kodissa, niin olisi aika tyhmänrohkeaa ruveta puhumaan Punkalaitumen seurakunnasta ja väitää, etteivät paikkakunnan perinteiset kirkkokunnat ole seurakuntaa...Minusta tämä ei ole Raamattu-uskollisuutta!
Toinen juttu on se, että kirkkokuntien ulkopuolella on kohtuullisen paljon hörhöilyä. Saa olla mitä mieltä vaan ja edustaa miten harhaisia käsityksiä tahansa. Usein kuulee väitteitä, jotka ovat täysin epäolennaisia Raamatun keskeisen pelastussanoman kannalta eivätkä millään tavoin Raamattu-uskollisia.
No onhan sitä samaa kirkkokuntien sisälläkin...totuuden nimissä.
BrainStorm667 kommenttisi poikkesi niin kauas tarkoittamastani, että katson toivottomaksi yritykseksi sanoa sanoomaani ymmärrettävämmin.
"Miten niin kirkkokuntien ulkopuolella on helpompaa olla Raamattu-uskollinen?"
Ilmoita luterilaisessa kirkossa pitäytyväsi tiukasti Raamatun opetukseen samaa sukupuolta olevin parisuhteista ja kerro, että pidät homoutta syntinä joka on iljetys Jumalan kasvojen edessä. Tulet ikävällä tavalla leimatuksi suvaitsemattomaksi ja ahdasmieliseksi ja muutenkin vastenmieliseksi saivartelijaksi Raamattu uskollisuutesi tähden.
Niistä Punkalaitume kuudesta uskovaisesta sen verran, että he ovat kyllä keskenään osa Punkalaitumen seurakuntaa yhdessä muiden paikkakunnan uskovien kanssa.
He voivat hyvin kuvata kokoontumistaan seuraavalla tavalla: Seurakuntaa koolla "Matti Meikäläisen" kotona silloin ja tällöin.
Tuossa kuudenkin kokoontumisessa on kaikki seurakuntaa koskevat lupaukset, oikeudet ja velvollisuudet voimassa.
He voivat kastaa uskoon tulleet, viettää ehtoollista yhdessa ym ym elävään seurakunta elämään kuuluvaa
Jukka Ryhänen toteaa:
"Veljet. Olen niin pettynyt siihen kun mikään seurakunta ei toimi. Kukaan ei ota ainakaan minun mielipiteitäni vakavasti... kaikkialla on vain nynnyjä.
Pohdisken sitäkin pitäisikö lähteä politiikkaan mutta kun siinä on niin hirveästi kaikkea muuta sontaa jota ei jaksaisi."
Sekö on olennaista, miten sinun mielipiteesi kuullaan ja otetaan - seurakunnassa tai politiikassa. Maailma tarvitsee pieniä tekoja, ei suuria sanoja...Keskity pieneen, anna organisaatioiden elää omaa elämäänsä. Muutu sinä ja muuta maailmaa läheltäsi...
"Mikään seurakunta ei toimi" - tarkoitat kai kirkkokuntia. Kyllä ne toimivat säilöjinä ja perinteiden pakastajina. Toimi sinä. Kukaan - paitsi sinä itse - ei voi sitä estää...
"Kaikkialla on vain nynnyjä." Niin on. Entä sitten? Älä sinä ole nynny!
Mielestäni on varsin normaalia haluta tulla kuulluksi ja huomioiduksi. Ei siinä tarvitse olla kysymys suurista sanoista tai mistään muustakaan itsensä korostamisesta, vaan halusta tehdä jotain yhteiseksi hyväksi. Näkemyksesi on tavanomaista suomalaista vähättelyä.
En ole nynny. Kehoituksesi olla olematta nynny osoitan itsellesi. Nimimerkillä kirjoittaminen on nynnyilyä.
Asioiden tekeminen porukalla on mukavampaa kuin yksin, yleensä myös uskottavampaa. Hengellisesti myös turvallisempaa, ja Sanan mukaista.
Tuomo-TP:lle:
Miten Punkalaitumen 6 (tosi)uskovaista sitten vaalivat yhteyttä niihin muihin paikkakunnan tunnustuskuntakarsinoissa kituviin uskoviin? Jos he kerran sanovat olevansa (kirkkokuntiin kuulumaton) Jumalan seurakunta?
Kyllähän perinteiset vähänkin terveet kirkkokunnat ajattelevat niin, että Jumalan seurakunta on yksi ja kaikki eri tunnustuskunnat muodostavat paikkakunnan seurakunnan, mutta käytännön toimissa ollaan kuitenkin eristäytyneitä omaan karsinaan ja rakennetaan vain sitä.
Kirkkohistoria osoittaa pelottavan usein sen, että tällainen johtaa yleensä lahkoutumiseen ja tosipyhien yhteyden sulkemiseen oman piirin sisäpuolelle.
Brainstormille:
Hyvä tapa pitää yhteyttä mainitsemiisi "tunnustuskuntakarsinoissa kituviin uskoviin" on harrastaa yhteyttä yksilöihin (ei siis organisaatioihin).
Mikäli he sanovat olevansa yksin Jumalan seurakunta niin he ovat vain yksi samanmoinen lahko muiden joukossa. Oikea käsitys olisi varmaan mieltää itsensä osaksi Kristuksen seurakuntaa.(On se kumma kun näitä samoja asioita joutuu toistelemaan uudelleen ja uudelleen.)
"Jumalan seurakunta on yksi ja kaikki eri tunnustuskunnat muodostavat paikkakunnan seurakunnan" - Mihin tämä väite perustuu? UT EI nimittäin opeta näin, ei todellakaan. Kristuksen srk:n muodostavat vain ja ainoastaan Kristuksen omat, Häneen uskovat yksilöt. Mitkään organisaatiot tai tunnustuskunnat eivät sitä tee. Vai väitätkö todellakin, että esim. kaikki evl. kirkoon kuuluvat tämän muodollisen jäsenyytensä perusteella ovat osa Kristuksen ruumista eli srk:a? En millään usko, että ajattelisit näin, vaan varmaan kysymyksessä on jokin väärinkäsitys...
PS. Et muuten vastannut Jukka Ryhäsen haasteeseen mitenkään.
Jukka Ryhäselle:
En vähättele tekemisen merkitystä. Jumalan valtakunnan eteneminen on useimmiten kiinni juuri (huonoista) tekijöistä tai heidän puutteestaan.
Toisaalta Jumalan valtakunnan etenemistä vaikeuttaa ihmisten oma pätemisen tarve ja halu nostaa omaa imagoaan Jumalan valtakunnan kustannuksella.
Jumalan valtakunnassa ei ole olennaista, miten sinä ja sinun mielipiteesi tulevat kuulluiksi ihmisten taholta.
Jumalan valtakunta on kuin sinapinsiemen. Se on pieni ja se alkaa moninkertaisuua. Ei kannata ensin aloittaa maailmaa syleileviä suuria projekteja, vaan kylvä ensin pieni siemen lähipiiriisi ja katso itääkö. Ei kannata ostaa leikkuupuimuria, jos ei edes retiisi kasva.
Itse väitit perinteisten seurakuntien ihmisiä nynnyiksi. Tätä taustaa vastaan kehoitin sinua olemaan olematta samanlainen.
Nimimerkkini sai sinut nynnyttelemään minuakin. Nimimerkin takaa on kuitenkin helpompi anonyyminä keskittyä asiaan ilman leimatuksi tulemista. Ethän nytkään tiedä, vaikka keskustelisit piispan kanssa. Hänen arvolleen ei sovi osallistua jonkun kirkkokuntien ulkopuolelle ajautuneen Koiviston blogikeskusteluun.
No, todellisuudessa olen vähäinen veli Satakunnasta, jonka nimellä ei painoarvoa muille ole.
Siunausta sinulle sinne Satakuntaan! Mainio nimi tuolla maakunnallanne. Suomen kieli on rikas.
Post a Comment