Profeetat ja opettajat - apostolit
"Apostolien tekojen 13. luvun kahdessa ensi jakeessa luemme: ´Ja Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius, kyreneläinen, ja Manaen, neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja Saulus. Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: ´Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut´.
Huomatkaamme tässä muutamia tosiasioita. Antiokiassa oli paikallisseurakunta. Tässä seurakunnassa toimi muutamia profeettoja ja opettajia ja heidän joukostaan Pyhä Henki erotti kaksi Herran palvelijaa, jotka jo olivat sananpalvelusvirassa, kun Hengen kutsu tuli. Pyhä Henki lähettää ainoastaan sellaisia muualle, jotka ovat jo varustetut työhön, ja kantavat vastuuta siellä, missä ovat, eikä niitä, jotka kaivavat leiviskänsä maahan ja laiminlyövät paikalliset tarpeet, samalla kun uneksuivat jostain tulevaisuudesta, jolloin hekin saisivat kutsun erikoiseen tehtävään.
Barnabas ja Saulus olivat vastuussa paikallisesta tilanteesta, kun Henki laski vastuun muista työkentistä heidän päälleen. Huomatkaamme siis ensiksi, että Pyhä Henki valitsee apostolit profeettojen ja opettajien joukosta."
(Watchman Nee, Apostolinen lähetystyö, s. 52-53.)
19 comments:
"Barnabas ja Saulus olivat vastuussa paikallisesta tilanteesta, kun Henki laski vastuun muista työkentistä heidän päälleen. Huomatkaamme siis ensiksi, että Pyhä Henki valitsee apostolit profeettojen ja opettajien joukosta."
Olemmeko tekemässä suvereenille Jumalalle sapluunaa valintojen suhteen ja mikä olisi tämä paikallinen näyttö? Esim. Jossain kirkkokunnassa vai? Pitääkö kutsua kantavan olla ennestään julkisuuden henkilö? Kelpaisiko joku lahkohenkinen teologi, joka on ollut oikean seurakunnan vainooja?
Vai jätetäänkö Herramme päätettäväksi, kuka kulloinkin on tiettyyn tehtävään sopiva, olkoon tausta mikä hyvänsä? Tämän päivän tilanne on kai se tärkein ja kutsujan mielipide?
Yhteen vetona: Kysytään Pyhältä Hengeltä jokainen suoraan, mikä on se minun kutsu ja tarvitaanko siihen Herran palvelija(t) Sanan mukaan asettamaan. Timo, pallo tulee nyt sulle. Kiitos hienosta avauksesta. En usko sinun tällä hakevan mitään erikoista, vaikka uskallat näin rohkeasti avata pelin.
Mitä muuten haet tällä jutulla?
Onko sinulla, jokin em. kutsu?
Vastauksena anonyymille:
Ajattelen UT:ssa yleensä ja erityisesti Apostolien teoissa tallennettujen tapausten olevan kerrottu meille sitä varten, että me oppisimme niistä jotain. Näen Raamatussa selkeästi tällaisen periaatteen, joka tulee ilmi esim. Room. 15:4:ssä ja 1.Kor. 10:11:ssä. Kyse ei siis ole mistään semantiikasta, vaan Hengen toimintatavoista.
Eli jos Luukas Pyhän Hengen vaikutuksesta kertoo tapahtumien kulun niin, että sieltä nousee esille juuri profeettojen ja opettajien merkityksellisyys siinä tilanteessa, jossa apostolit asetetaan, niin sillä on jokin vissi merkitys meille. Meidän on kysyttävä, mitä se puhuu meille tässä ja nyt? Mitä voimme siitä oppia? Sillä jokin merkitys tällä meille on. Jolleivat nykyiset käytäntömme tai tuntumamme käy yksiin Sanan kanssa, niin kumman sovitamme toiseen: Sanan vai oman tapamme toimia?
On siis tavallaan vähän harhaanjohtavaa puhua "Jumalan suvereeniudesta" mitään, ellei ensin ole valmis kuulemaan sitä, mitä Jumala jo on sanonut ja toimimaan sen mukaan.
- "Esim. Jossain kirkkokunnassa vai?" - Miksi ihmeessä kirkkokunnassa? Paavalinkin apostolintoimen idea oli mennä sinne ja tehdä työtä siellä, missä muuta eivät ole työtä tehneet. (Ks. Room. 15:18-21)
- "Pitääkö kutsua kantavan olla ennestään julkisuuden henkilö?" - Miksi ihmeessä? Monet kirkkohistoriassa esiintyneet apostolisen kutsun omaavat henkilöt eivät ole olleet tällaisia. Useita heistä koko kirkkohistoria ei edes tunne tai mainitse.
- "Kelpaisiko joku lahkohenkinen teologi, joka on ollut oikean seurakunnan vainooja?" - Tähän kohtaan vastauksena kannattaa lukea se, mitä Watchman Nee edellä sanoi eli eräs tärkeimpiä kriteerejä on vastuun kantaminen omassa seurakunnassaan paikallisella tasolla.
Kysymyksissä "Herran päättämisestä" ja "Pyhältä Hengeltä kysymisestä" kannattaa palauttaa mieliin Raamatun arvovalta eli mihin se meitä ohjaa? Ei kumpikaan, ei Herra eikä Pyhä Henki nimittäin koskaan toimi ohi tai yli Sanan.
Käytännössä tällä tarkoitan sitä, että toki Herra voi toimia miten tahtoo, mutta jos Hän jossain on kertonut meille jotain siitä, miten Hän toimii, niin meidän on noudatettava sitä. Eli toki Herra voi kutsua apostoleja niinkin, etteivät em. profeetat ja opettajat mitenkään liity siihen, mutta tässä kohtaa Hän näyttää niin tekevän. Meidän on siis oltava skarppina: "mitä Herra haluaa meille tällä sanoa", eikä ensimmäisenä miettiä jotain kiertoteitä.
- "Timo, pallo tulee nyt sulle." - Pallo mistä? Apostolien asettamisestako? Enpä taida siihen ryhtyä... :)
- "Kiitos hienosta avauksesta. En usko sinun tällä hakevan mitään erikoista, vaikka uskallat näin rohkeasti avata pelin. Mitä muuten haet tällä jutulla?"
Kysymys apostolisuudesta on sekä kiusallisen että kriittisen ajankohtainen meidän aikanamme koko Kristuksen seurakuntaa ajatellen. Meillä on tässä kohtaa edessämme kaksi ääripään harhaa:
- toisaalla on koko apostolikysymyksen pois kieltäminen erilaisen kirkkohistoriallisen perinteen turvin
- toisaalla taas erilainen epäraitis ja epäraamatullinen toiminta apostoliuden nimissä.
Se on selvää, että Ef. 4:11:n mukaan seurakunnan rakentumiseksi kysymys apostoliudesta ja myös muista siinä mainituista palveluviroista on tärkeä ja ajankohtainen. Tarvitsemme raitista opetusta Sanan pohjalta tässä kohtaa, mutta tässä yhteydessä siihen ei ole mahdollisuutta. Toisaalla blogissani asiaan on kajottu enemmänkin ja kommenttiosioissa kannattaa lukea mm. veljeni Pakka Sahimaan ajatuksia apostoliudesta.
- "Onko sinulla, jokin em. kutsu?" - Jaa-a, hyvä kysymys. Menen sen kanssa Herran eteen, okei? :)
Ok! Tarkoititko, että nämä tehtävät ovat lahjoja seurakunnalle alkaen apostolin tehtävästä? Päältäpäin ei näe mitä lahjapaketista löytyy.
Jos minä olen ottanut Herran itsensä lahjana, niin otan myös tämän tehtävän seurakunnan rakentumiseksi, en siis itselleni, vaan yhteiseen käyttöön. Ja kun tämä ei ole mikään titteli vaan työhaalari, jonka kantaminen vie paljon yksityisaikaa.
Oletko valmis?
Haluan vielä palata tähän Sanan ohjeellisuuteen, jota jotkut saattavat yrittää horjuttaa vetoamalla Jumalan suvereeniuteen yms. seikkoihin.
Ajatellaanpa esim. sitä, että Jeesus lähetti opetuslapsensa pareittain ja apostolit (esim. Paavali & Barnabas) liikkuivat matkoillaan kahdestaan. Onko meidän suhtautumisemme tähän se, että ajattelemme:
- "höpsis, voihan Jumala lähettää minut yksinkin"
- vai: "mielenkiintoista, mitähän Jumala tämän kautta tahtoo puhua?"
Tämä viitaten näihin "profeettoihin ja opettajiin", joiden keskuudesta Jumala ainakin Antiokian srk:ssa lähetti apostolit. En siis sano, että Jumala välttämättä ja aina joka paikassa menettelisi samalla tavoin. Kysymykseni on, että kun Jumala tässä menetteli näin, niin:
a) mitä meillä olisi siitä opittavaa ja
b) toimisiko Jumala edellenkin samalla tavoin?
tai toimiiko Jumala jotenkin muulla tavalla?
Tämä ei pois sulje edellisiä, mutta ei kai tämmöisestä aleta tehdä oikeaoppisuuden merkkiä.
"...Huomatkaamme siis ensiksi, että Pyhä Henki valitsee apostolit profeettojen ja opettajien joukosta."
oliko tämä Timo sinun vai Watcman Nee?
Timo montako asettajaa mainitaan seuraavassa kohdassa?
Tiit. 1:5. Minä jätin sinut Kreetaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niin kuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat,
"...Huomatkaamme siis ensiksi, että Pyhä Henki valitsee apostolit profeettojen ja opettajien joukosta."
Eräs apostoli Paavali sai kutsun opetuslapseksi fariseusten joukosta ja sitten tehtävään kutsun opetuslasten joukosta.
"Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: ´Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut´."
Oletteko toimittaneet palvelusta Herralle ja paastonneet, siellä Lahden seurakunnassa. Ja nyt olette ikään kuin tilapäistehtävässä kunnes tulee laumasta erotus vai? Onko tässä se sapluuna, jolla mennään vai onko, muita vaihtoehtoja?
Eiköhän jokainen ole ensin ollut opetuslapsena tai jossain tehtävässä paikallis seurakunnassa, ennen kuin kutsu käy, jos nyt ajatellaan vaikka apostolin tehtävää? Ei näin vaativaan tehtävään niin vain lähdetä "pystymetsästä"?
Eräs anonyymeistä kysyy: ""...Huomatkaamme siis ensiksi, että Pyhä Henki valitsee apostolit profeettojen ja opettajien joukosta."
oliko tämä Timo sinun vai Watcman Nee?"
Kun luet tarkkaan tuon postauksen, huomaat sen olevan kokonaisuudessaan lainaus W. Neeltä.
Toinen anonyymi kysyi:
"Timo montako asettajaa mainitaan seuraavassa kohdassa?
Tiit. 1:5. Minä jätin sinut Kreetaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niin kuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat."
Tässähän puhutaan siitä, miten Tiitus asetti Paavalin ohjeistuksella kaupunginlaajan srk:n vanhimmat.
Pieni pyyntö kaikille "anonyymeille": voitteko ystävällisesti jollain tavalla identifioitua (esim. nimimerkillä), jolloin olisi helpompaa seurata kunkin ajatuksenjuoksua ja keskustelua.
Toinen vaihtoehto on ottaa jonkinlainen kommentinvalvonta tms. käyttöön.
"Eli toki Herra voi kutsua apostoleja niinkin, etteivät em. profeetat ja opettajat mitenkään liity siihen"
Näinhän se oli Neen tekstiä se olikin. pahoittelen :)
Mutta sinä et ilmeiseti kuitenkaan ollut hänen kanssaan samaa mieltä?
Apostolin tehtävään ei näin vain lähdetä pystymetsästä... Mitä lahjakkuutta siinä sitten ihmiseltä tarvitaan? Voiko ihminen siis pinnistellä siihen itsensä jotenkin, ja onko ihmisellä jotakin Jumalan kutsuun annettavaa ikään kuin täydennykseksi Herran vajaisiin tekoihin ja tarkoituksiin?
"Älkää ruvetko sanomaan mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham', sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille." (Luuk.3:8)
"Niin buusilainen Elihu, Baarakelin poika, lausui ja sanoi: "Nuori minä olen iältäni, ja te olette vanhat; sentähden minä arkailin ja pelkäsin ilmoittaa tietoani teille.
Minä ajattelin: 'Puhukoon ikä, ja vuosien paljous julistakoon viisautta'.
Mutta onhan ihmisissä henki, ja Kaikkivaltiaan henkäys antaa heille ymmärrystä." (Job.32:6-9)
Tämän Jobin ystävän puheisiin Herran Henki yhtyi, eikä Elihua tuomittu muiden kanssa.
Timo puhuu mielestäni hyvin. Kaikki, mitä Sanassa on, on Jumalan ilmoitusta meille, ja kaikessa on Hänen viisautensa, jolla Hän tahtoo meitä opastaa.
Ristiriitaisuuksia Sanasta voi löytää vain ihmisjärki.
"Kaikki, mitä Sanassa on, on Jumalan ilmoitusta meille, ja kaikessa on Hänen viisautensa, jolla Hän tahtoo meitä opastaa."
Näin totisesti on, mutta jokaisesta kohdasta ei meidän pidä tehdä opinkohtaa, jolla erottaudumme muista kristityistä, jolleivat he samoin ajattele.
Eräs anonyymeistä kysyy: "Mutta sinä et ilmeiseti kuitenkaan ollut hänen kanssaan samaa mieltä?"
Niin, toistan edelleenkin sen, mitä sanoin jo edellä eli kun Sana selkeästi sanoo, että tilanteessa, jossa apostolit lähetetään on paikalla profeettoja ja opettajia, niin mielenkiintoni herää: mitä Herra tällä haluaa sanoa? Miksei paikalla sanota olleen esim. evankelistoja?
Sattumaako vai ei, en tiedä, mutta en jonkun Sanan paikan edessä yksinkertaisesti halua ensimmäisenä ajatella, että miten sen voisi kiertää tai selittää olemattomiin. En myöskään ole rakentamassa tällä mitään oppeja, jolla erottaisin muita uskovia toisista. Haluan vain miettiä Sanan edessä, mitä se sanoo minulle.
Mielenkiintoista, miten paljon keskustelua kirvoittaakaan pieni lainaus. Hyvä niin. :)
No miksi ihmeessä, anonyymit, te olette lähteneet nostamaan opinkohtaa ollaksenne erimieliset.
Sitä paitsi Tiituksen kohdassa puhutaankin vanhimmiston asettamisesta, eikä apostolien asettamisesta.
Ja on varmaan hyvää lisävaloa tuo että Saulus oli aluksi mainittuna Barnabaksen jälkeen:) sitten kun lähdetään matkaan muuttuu että Paavali on ikäänkuin "johdossa:)"
ja vielä aluksi oli srk:llakin ongelmia että miten tuonkin "murhamiehen" kanssa sovitaan samaan srk:hon.
Tommi Messi Turku
P.s ja ei tainnut Tiitus järjestää äänetystä ketä kukakin kannattaa ja hyvä niin -Todellidet vanhimmat Pyhä Henki nosti...
Asiaa Tommi!
Tommille:
Osasit hienosti kiteyttää tämän keskustelun.
Lyhyesti vielä: Otetaan siis vastaan paikkakunnittain tämä seurakunta suunnitelma, joka on Hengessä valmiina kaikkine tehtävineen.
Sanotaan Herralle: Tapahtukoon VAIN SINUN TAHTOSI, minun ja seurakuntasi kohdalla. Siunataan etukäteen kaikkia palvelutehtäviä ja palvelijoita, jotka Herramme on valinnut oman tahtonsa mukaan.
"Ja suuri voitto onkin Jumalisuus, yhdessä tyytyväisyyden kanssa" 1.Tim.6:6
Post a Comment