SITÄ SUN TÄTÄ

Kouvolan teatterin lähellä on yksi hyvä, perinteinen (so. suositeltava) nakkari, josta saa runsaan ja maukkaan, ei-kevytlinja-annoksen nimeltä "Sitä sun tätä". Annokseen kootaan ranskalaisten perunoiden lisäksi lihapullia, balkanmakkaraa, kananmunaa jne. eli vähän sitä sun tätä, mitä viikon varrelta on sattunut kaapin nurkkiin jäämään. Ideana on kait se, että kun käyt sen syömässä, niin voit vastata kysymykseen "Mitäs söit?" juuri tällä annoksen nimellä.

Elämä voittaa näemmä ja selättää noroviruksenkin. Eräs varmimpia merkkejä siitä on se, että tällaisista grilliruoka-annoksistakin voi jo huoletta puhua ilman ylenantamisen oireita.

No, tässä on teille nyt sitten "sitä sun tätä" viikon varrelta.
-----

Näihin aikoihin vuodesta ystävälläni Pekalla taitaa olla jo reilusti yli tuhat hiihtokilometriä takanaan tältä talvelta. Itselläni taitaa tänä talvena (näihin aikoihin vuodesta) tulla täyteen 33 vuotta siitä kun viimeksi olin suksien päällä. Niin ne vaan vuodet vierii...
-----

Israel on - Gazan tilanteen rauhoituttua ja Hamasin useita vuosia kestäneiden rakettihyökkäysten loputtua (tai ainakin vähennyttyä) - joutunut nyt puolestaan joutunut raketti-iskujen kohteeksi Libanonista käsin. Tässä tapauksessa asialla on siis Hizbollah. Molempia näitä tukee islamilaisen maailman tämän hetkinen johtajavaltio Iran.

Israelin Likud-puolueen johtaja Benjamin Netanjahu on vaalievoittajan ominaisuudessa kokoamassa laajapohjaista yhteishallitusta Israeliin. Hänen mielestään tämä on tarpeen nimenomaan Iranin uhan vuoksi.

- Iran hamuaa ydinasetta ja on pahin uhka olemassaolollemme sitten itsenäisyyssodan. Netanjahu totesi. Netanjahun uskomukselle luo kivikovan perustan Iranin ja sen nykyisen presidentin Mahmud Ahmanijedadin puheet koko juutalaisongelman ratkaisemisesta.

Aina silloin tällöin länsimediassa viitataan sangen naiivisti muslimien viljelemään värikkäseen kielenkäyttöön suhteessa vihollisiinsa (so. länsimaat, USA ja Israel) ja ohitetaan se ikäänkuin olankohautuksella. Se on kulttuurinen tapa tai sitä pidetään muuten vain nopeasti kuohahtavien arabi-islamistien kiihkoiluna, jota ei kannata ottaa vakavasti.

Länsimedian asenne on tässä kohtaa yllättävän holhoava ja jopa rasistinen (so. "arabit ovat alkukantaisia villejä ja puhuvat siksi noin"). Yhtä kaikki tällaisiin puheisiin Palestiinan vapauttamisesta, Jerusalemin valloittamisesta ja juutalaisten ajamisesta mereen ei samaisen valistuneen ja nykyaikaisen länsimedian mielestä tule suhtautua oikeastaan mitenkään - ei ainakaan vakavasti.

En kuitenkaan yllytä Netanjahua & co menettelemään samoin.
-----

Timo Vihavainen kirjoittaa Kanava-lehdessä (9/08) Kauhajoen joukkomurhasta:

"Ainoa, mistä näyttää vallitsevan hämmästyttävä yksimielisyys on, ettei tekijöitä voi pitää teoistaan vastuunalaisina. Vastuu on "meillä kaikilla", tai vähintäänkin valtiolla, ellei sitten menneillä sukupolvilla tai peräti Martti Lutherin perinnöllä. Näyttää siltä, että mitä törkeämpi teko on, sitä suuremmalla innolla eräät moralistit, joita voisi saksalaisittain nimittää "gutmenscheiksi", pukeutuvat itse tuhkaan ja säkkiin ja heittävät lokaa myös kanssaihmistensä päälle pelastaakseen onnettoman kouluampujan ihmisyyden. Kun pääministeri Vanhanen nimitti Kauhajoen joukkomurhaa inhottavaksi rikokseksi, piti tv-toimittaja tätä erittäin sopimattomana ja rinnasti pääministerin Yhdysvaltojen silloiseen presidenttiin, joka lienee edistysväen konnalistalla heti Hitleristä seuraavana." (Huom. Tässä USA:n presidentti oli vielä tietty George W. Bush.)

Tämä on mielenkiintoinen vääristymä oman yhteiskuntamme ja kulttuurimme yleisissä arvoissa. Tälle lähes tulkoon uskonnollisella fanaattisuudella varjellulle totuudelle tulee vannoa uskollisuutta julkisuudessa - yksityisesti voi jokainen sitten olla melkein mitä mieltä hyvänsä. Tämä tällainen "hyperhumanismi" on peruja 60-70-luvun vaihteen opiskelijaradikalismista ja tämän sukupolven tukevasta istumisesta vallankahvassa pitkään maassamme. (Tuomioja, Alho, Kanerva, Lipponen, Halonen, Sundqvist jne. - surullista listaa voisi jatkaa loputtomiin.) Tälle "hyperhumanismille" on ominaista yksilön vastuun (ja vapauden) sosialisoiminen yhteiskunnalle (so. "järjestelmä on paha") ja muiden syyllistäminen tehdyistä virheistä, laiminlyönneistä ja rikoksista. Käytännössä sosialidemokraattinen arvopohja on omassa maassamme ja myös esim. länsinaapurissamme tuottanut tällaista satoa viimeisten 30-40 vuoden kuluessa. Jälkikristillistä moniarvoisuutta pahimmillaan siis.

Se on myös hyvin tehokkaasti hapattanut erityisesti kirkollisen arvokeskustelun ja vaikuttanut saman suuntaisesti myös muihin kristillisiin yhteisöihin. Käytännössä tällaisen arvoajattelun jälkeen ei ole enää rahkeita kieltää esim. rippikoululeireillä tupakointia, koska "eihän tässä kukaan ole toistaan parempi". Näinhän tuossa parisen vuotta sitten käydyssä keskustelussa esitettiin.

Nyt taitaa olla korkea aika oppia pois tuosta vanhasta ajattelusta. Kirkollakin olisi nyt elämänsä saumat alkaa puhua Jumalasta kansojen Tuomarina, ylösnousemuksesta ja viimeisestä tuomiosta sekä iankaikkisesta elämästä. Kyllä se Raamattu sen verran paljon näistä asioista puhuu.
-----

Vähän samanlainen positiivinen oire yleisen arvo- ja keskusteluilmapiirin muuttumisesta nousee esille nykyisen maahanmuuttopolitiikan ja -lainsäädännön arvioimisen yhteydessä. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyri Katainen on nimittäin nyt sanonut ääneen sen, minkä jokainen tavis on syvällä sisimmässään tiennyt oikeaksi: ei jokainen, joka arvostelee nykyistä maahanmuuttajapolitiikka ole välttämättä rasisti. Tätä propangandaahan meille on syötetty demarijohtoisen valtiokoneiston toimesta vuosikausia ja tältä pohjaltahan monet vastuuntuntoiset poliitikot (Perussuomalaiset etunenässä) on tehokkaasti vaiennettu. Vaude, Jykä, sä räjäytit pankin!

Jatkakaapa samalla myyteistä vapautumisen tiellä.