YLEISÖKILPAILU

Music Television vj Axl Smith vastasi eräässä haastattelussa kysymykseen; ”Jos voisit haastatella ketä tahansa henkilöä, elävää tai kuollutta, kuka se olisi ja miksi?” Axl Smith vastasi lyhyesti;

”Haastattelisin Jumalaa, syytä tuskin tarvitsee selittää”.

Modernina poliittisen korrektiuden aikana jokainen itseään kunnioittava kristitty poimisi jo kiviä maasta antaakseen Axl-poloiselle hänen ansioidensa mukaan ”blasphemy”-huutojen kaikuessa katedraalin kuolleilla käytävillä...

Minua taas Axl:n kommentti kiehtoo kaikessa pragmaattisuudessaan; jos Jumala kerran on, niin miten niin Häntä ei muka voisi haastatella?” Mieleen tulee Woody Allenin legendaarinen lausahdus;

”Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö yliluonnollista ole olemassa. Kyse on vain siitä, miten kaukana se on keskustasta ja miten myöhään se on auki.”

Tämä piirre postmodernissa ajattelussa minua viehättää; Jumala on ennen kaikkea käytännön asia – ei niinkään ulkokohtaisten oppien, sanamuodoltaan viilattujen tunnustusten tai vakuumin pakatun informaation. Jumala on siis haastateltavissa; Hänet voidaan löytää ja Hänen kanssaan voidaan kommunikoida suoraan, henkilökohtaisella tasolla. Hän on siellä, eikä Hän ole vaiti.

Nyt se yleisökilpailu:

Okei, Axl Smith haluaa siis haastatella Jumalaa, mutta miten se onnistuu käytännössä?

Mitä mieltä Sinä olet? Minkä neuvon annat Axl:lle?

Hyvien ja käytännöllisten vastausten lähettäjien kesken arvotaan jotain kivaa.