Sunday, October 17, 2010

Mediakatsaus 4

Tämän päivän Päijät-Hämeen pravda, Etelä-Suomen Sanomat heittää pääkirjoituksessaan kaksi päivänpolttavaa aihetta kehiin; eriarvoistumisen ja perussuomalaiset. Eikä ihme, eivätkös nämä kaksi asiaa jotenkin korreloi keskenään?

Kun ns. maakuntalehdet (joista Etlari yksi kuudesta) hiljattain tekivät kyselytutkimuksen yhteiskunnan merkittävimmistä ongelmista, nousi ensimmäisenä esille työttömyys, etenkin nuorisosellainen.

Toiseksi merkittävimpänä yhteiskunnallisena ongelmana nähtiin eriarvoistumisen lisääntyminen yhteiskunnassa. Tämä huoli näyttää selvästi kasvaneen. Viime kevään mielipidemittauksiin verrattuna tämä huoli nähdään moninkertaisena. Isona huolena nähdäänkin se mahdollinen tilanne lähitulevaisuudessa, että kun taloudellinen nousukausi taas aikanaan koittaa, se ei enää vedäkään mukanaan nousevan elintason aaltoon koko kansaa, vaan jo valmiiksi parhaiten menestyvän ja toimeentulevan kansanosan.

Suomessa on Etlarin pääkirjoituksen mukaan n. 700 000 köyhää. Huolestuttavana uutena piirteenä näkyy se, että tässä joukossa aiempaa useampi on nyt myös työssä käyvä. Aihetta huoleen yhteiskunnallisesta kahtiajaosta on siis ja vahvasti. Kun tähän liittyy myös epäluottamus poliitikkoihin, korruptio ja vaaliraha-, kokouspalkkio- ym. kaltaiset "harmaan alueen" ilmiöt, niin kansalaislevottomuuksien sytykkeet ovat jo valmiina.

Toinen pääkirjoitus liittyykin sitten saumattomasti edelliseen. "Vuoto perussuomalaisiin" näyttää nimittäin olevan kova. Viime kuussa YLE:n ja hiljattain Hesarin mittauksissa persuille näytettäisiin 12,5% lukemia. Nousua viime eduskuntavaaleihin on siis päälle 4%. Kun samaan aikaan kolme isoa ovat menettäneet kannatustaan, niin matemaattinen yhtälö on ymmärrettävä ja nyt myös kokoomus vuotaa persujen laariin.

Ilmiössä näkyy ennen kaikkea tyytymättömyys ja kritiikki muihin puolueisiin, erityisesti perinteisiin valtionhoitajapuolueisiin, mutta yhtä lailla myös vasemmistoliittoon ja kristillisiin, joista aika näyttää ajaneen ohi. Toki Päivi Räsänen on edelleen - tai oikeastaan vasta nyt - vahva mielipidejohtaja, joka osaa asiansa, on ihailtavan selkeä ja kylmähermoinen. Kuumana käyvä homoliittokeskustelu vain vahvistaa tätä mielikuvaa. Mutta politiikassa tällainen voi koitua enemmänkin taakaksi kuin meriitiksi. (Tällä en tietenkään tarkoita, että Räsäsen pitäisi esim. jostain vaalitaktisista syistä kallistua enemmän opportunistiseen tai populistiseen suuntaan - kunhan vain ihmettelen elämän raadollisuutta.)

Joka tapauksessa ensi kevään eduskuntavaalit lupailevat ehkä jopa pienoisesti järisyttäviäkin muutoksia poliittisessa kentässä. Mielenkiintoiset vaalit ovat siis tulossa. Tietyt kansainväliset merkit mielipideilmaston muuttumisesta tulevat antamaan lisäpotkua persujen vaalivoitolle, mutta myös muuttavat muiden puolueiden kannanottoja maahanmuuttajavastaisemmiksi. (Tämä on ollut nähtävissä kyllä jo aiemminkin esim. demarien johdon kommenteissa.)

Tämän aamun YLE:n uutisissa nimittäin Saksan liittokansleri Angela Merkel nimitti maansa maahanmuuttopolitiikkaa ja monikultuurisuutta "epäonnistuneeksi". Taustalla ovat hämmästystä aiheuttaneet gallupit Saksassa, joissa on todettu että:
  • yli 34 prosenttia saksalaisista on sitä mieltä, että Saksan 16 miljoonaa maahanmuuttajaa on tullut maahan vain sosiaalietuuksien perässä
  • samoin lähes kolmasosa tutkimukseen vastanneista oli samaa mieltä väittämän kanssa, jonka mukaan "ulkomaalaiset pitäisi lähettää kotimaihinsa, kun työpaikoista on pulaa"
  • yli 58 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Saksan muslimien uskonnonharjoitusta olisi "rajoitettava merkittävästi"
Suomi on perinteisesti ollut Saksan uskollinen perässähiihtäjä ja Merkelin lausunto tullee myös täällä vaikuttamaan johtavien poliitikkojen kannanottoihin maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen ja omaan kansalliseen identiteettiimme liittyen.

Viime tiistain Ajankohtaisen Kakkosen homoiltamien jälkeen ei ole ihme, että media nyt hehkuttaa kirkosta eroavien määrän kasvulla. Kirkosta eroamisissa kun on nyt tehty uusi päiväkohtainen ennätys. Eroa kirkosta -sivuston mukaan evl. kirkosta oli lauantaina iltayhdeksään mennessä eronnut 3700 ihmistä ja luku ilmeisesti kasvaa koko ajan. Kaikkiaan jo yli 10000 ihmistä on eronnut kirkosta tiistaisen homoillan jälkeen. Kirkosta eroaminen vilkastui kuulemma jo ohjelman aikana. Eroa kirkosta -sivuston mukaan tähän aikaan vuodesta kirkosta eroaa kolmen päivän aikana yleensä noin 400 ihmistä.

Tästä kehityksestä on mediassa syytetty aika mustamaalaten Päivi Räsästä. Ihmetystä herättää, miksi? Jos aikuiset, ajattelevat ihmiset eivät enää koe raamatullisia arvoja omikseen, niin ei kai mikään mahti Suomessa pakota heitä esim. kirkkoon kuulumaan? Samoin näkemässäni muutamassa Facebook-keskustelussa ja keskustelupalstahehkutuksessa Räsäseen ja kristittyihin yleensä on suhtauduttu vähintäänkin rasistisesti. Esim. Jari Tervon kolumni saa monet uumoilemani merkit ilmapiirin kiristymisestä näyttämään lasten iltasaduilta. Nyt näyttää suvaitsevaisuus ja ihmisrakkaus tyystin unohtuneen juuri niiltä ihmisiltä tässä debatissa, jotka ovat sitä eniten peräänkuuluttaneet.

Tämä vihareaktio raamatullisesti ajattelevia kristittyjä kohtaan on herättänyt myös toisenlaisia ajatuksia mediassa. Esim. Savon Sanomissa oli tänään hyvä osoitus tästä. (Kiitos vinkistä, Tuomo!) Vaikka kyse onkin savolaisen sanomasta, jossa vastuu siirtyy kuulijalle, niin kannattaa poimia muutama hyvä pointti esille:

"Maallistuneena yksilönvapauden kannattajana Räsäsen ja muiden fundamentalistien näkemykset ovat minulle kuin vieraalta planeetalta. Siitä huolimatta karvani nousevat pystyyn, kun kiihkomieliset massat käyvät absoluuttisella oikeutuksella pienen vähemmistön - tässä tapauksessa uskovaisten - kimppuun.

Päivi Räsänen ilmaisi ohjelmassa vilpittömän vakaumuksensa, kun sitä häneltä kysyttiin. Näin hän toteutti perustuslain yksilölle takaamaa uskonnonvapautta. Itse asiassa hän totesi kiistattoman faktan: Raamatussa homouteen suhtaudutaan vähintäänkin varauksella. Olisiko Räsäsen pitänyt taipua ohjelmassa hänelle tarjottujen vastaansanomattomien argumenttien edessä ja luopua uskostaan pyhän kirjan pyhyyteen?

Liberaalit uskovaiset muovaavat Jumalasta ihmisen kuvan tavalla, johon ateisteilla ei ole mitään lisättävää. Raamatusta poimitaan rusinat pullasta. Jumala on kulloinkin vallitsevien arvojen ja yksilön toiveiden heijastuma. Liberaalien on mahdotonta sietää edes vaatimatonta mielipiteiden tasapainoa. Viimeisetkin perinteisten arvojen kannattajat on kaivettava koloistaan ja tuotava julkisen tuomioistuimen eteen.

Kirjailija Jari Tervon ansiokkaassa blogikirjoituksessa minua häiritsee niin ikään uskonnonvapauden hämärtyminen. Tervo ei kuulu kirkkoon, joten miksi hän puuttuu siihen, siunaako kirkko homoliittoja? Uskonnottomalle koko siunaamisen toimenpiteen pitäisi olla vailla sisältöä."

Tosin toisenlaisiakin visioita salaliittoteorioineen on heitetty ilmaan. Ja mikäs siinä; hyvähän se on näyttää, että KD:ssäkin löytyy särmää. Mutta milloin tälläiseen SS:n harjoittamaan tasapuolisuuteen ja puolueettomuuteen mediana taipuu paikallinen ESS? Entä mitä mahtaa Wille-piispa tuumia tällaisesta ajattelun vapaudesta ihan omassa hiippakunnassaan?

Niin se on kuulkaa, että yhtenäiskulttuuri on tullut tiensä päähän Suomessa. Vaarana on uuden, entistä suvaitsemattomamman yhtenäiskulttuurin ja sen kuuliaisuusvaatimusten nousu maassamme á la Jari Tervo. Olemme kristittyinä nyt ja tästä eteenpäin uudessa lähetystilanteessa, joka tosin alkaa päivä päivältä muistuttaa entistä enemmän alkuperäistä lähetystilannetta, jossa alkukristityt toimivat. Silloinkin oli olemassa vakiintunut, perinteinen uskonnollinen laitoskirkko alaryhmineen, joka tilanteesta riippuen joko suvaitsi tai suorastaan vainosi kristittyjä. Ja siinä monikulttuurisessa ja moniarvoisessa tilanteessa evankeliumi eteni voimakkaasti.

Tässä tilanteessa, joka on meille uusi, mutta jonka kaltaisessa Uuden testamentin kirjoitukset inspiroitiin, meidän on nyt opittava elämään.


2 comments:

Anonymous said...

Sinänsä mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos siitä. Tuosta vanhoillisten vakaumuksen kimppuun käymisestä kuitenkin sen verran, että kun fundamentalisti yrittää vaikuttaa maalliseen lainsäädäntöön nojautuen pelkästään uskoonsa, on tuo usko sen jälkeen vapaata riistaa. Muilla on oikeus, ellei peräti suoranainen velvollisuus, osoittaa perustelun aukot. On kokonaan eri asia kunnioittaa toisen uskoa tämän henkilökohtaisessa elämässä kuin hyväksyä sen opit yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi. Kaikki mielipiteet eivät yksinkertaisesti ole samanarvoisia ja yhtä hyvin perusteltuja, eikä niiden kohdalla tulekaan pyrkiä mihinkään tasapainoon.

Teemu Lehtonen said...

No, nähdäkseni kaikki mielipitet ovat samanarvoisia, mutta perustelujen painoarvo vaihtelee...