Nimittäin yhtymällä Leif Nummelan piispaboikottiin. Viimeisimmässä Ristin Voitto-lehdessä kirkkokunnan johtomiehiin kuuluva Vesa Pylvänäinen ottaa etäisyyttä ison kirkon "petturipiispoihin" (mikä nimitys on erään evl. kirkkoon kuuluvan henkilön antama).
"Evankelis-luterilaisen kirkon piirissä esiintyvät, homoseksimyönteiset äänenpainot" eivät vielä kuulemma anna aihetta muuttaa Helluntaikirkon virallista suhtautumista luterilaiseen kirkkoon. Käytännön tilanteissa ja etenkin paikallistasolla yhteistyömahdollisuuksia sen sijaan joudutaan miettimään aiempaa tarkemmin.
Pylvänäinen sanoo olevansa syvästi murheellinen viimeaikaisesta kehityksestä luterilaisessa kirkossa: – Näen nämä uutiset vakavana askeleena kohti luopumusta. Olemme Helluntaikirkon hallituksessa kuitenkin todenneet, että koska luterilaisten virallinen parisuhdenäkemys ei ole muuttunut, ei meilläkään ole mitään syytä muuttaa virallista suhdettamme kirkkoon yhteisönä. Jos luterilaiset muuttavat virallisen kantansa, silloin suhteita joudutaan tarkistamaan.
Toiminnallinen yhteys ei ole Pylvänäisen mukaan mahdollista henkilön kanssa, joka ei pitäydy eettisissä arvoissaan Raamatun kirjoitettuun sanaan. - Suostuessamme hänen kanssaan yhteistyöhön me samalla tunnustamme hänen edustamansa arvot, ja se saattaa koitua häpeäksi ja luopumukseksi Kristuksen seurakunnalle, Pylvänäinen toteaa RV:ssa.
Koska suurin osa "käytännön ekumeniasta" muodostuu monimuotoisista tapaamisista ja projekteista paikallistasolla, myös linjanvedot joudutaan nykytilanteessa tekemään paikallisesti. Esimerkiksi Vantaan Korsossa helluntaiseurakunta päätti pidättäytyä yhteistoiminnasta paikallisen luterilaisen seurakunnan kanssa sen jälkeen, kun julkisuudessa kerrottiin, että eräs seurakunnan työntekijä elää lesbosuhteessa ja kirkkoherra hyväksyy ko. asian.
– Toivomme, että voimme toimia jatkossakin yhteistyössä niiden pappien ja piispojen kanssa, joilla on sama eettis-moraalinen näkemys kuin meillä. Jos myös jotenkin voimme tukea näitä pappeja ja piispoja, sen teemme mielellämme, Pylvänäinen toteaa.
- Moraalittomuuden salliminen ei kuitenkaan ole teologisesti selitettävissä, eikä hyväksyttävissä. Mikäli kirkko antaa homokysymyksessä periksi yhteiskunnan tasa-arvonäkemyksille, meitä tullaan pommittamaan samoilla kysymyksillä, joilla kirkkoa on pommitettu, Pylvänäinen sanoo.
Kirkossa tapahtuneesta kehityksestä huolimatta Pylvänäinen näkee helluntailaisten ja luterilaisten suhteet tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvinä ja luottamuksellisina. Julkisuudessa samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen siunaamiseen ovat Askolan lisäksi suhtautuneet myönteisesti arkkipiispa Kari Mäkinen sekä piispat Wille Riekkinen, Björn Vikström ja Mikko Heikka.
Käsittääkseni tämä käytännön teologinen linjanveto on ensimmäinen laatuaan; evl. kirkon ulkopuolisen uskonnollisen yhteisön eriävä ja huolestunut kannanotto ison kirkon meneillään olevaan kehitykseen. (Tai ehkä olen väärässä; ehkä roomalais- ja/tai kreikkalaiskatolinen kirkko ovat esittäneet jotain vastaavaa, mutta minun korviini se ei ole kantautunut. Valistakaa minua, mikäli tietoni on tässä kohtaa vajavaista.) Tällaisena se osoittaa helluntailiikkeen tiettyä johtoasemaa ns. vapaiden suuntien joukossa. Näinhän se menee; jolle on paljon uskottu, siltä myös paljon vaaditaan. Toivottavasti nyt vedetty linja säilyy.
Milloin Vapaakirkko kommentoi ison kirkon kehitystä? Kertokaa minulle. Entä mitä tekee ns. Näkyliike? Jäämme odottamaan eli näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
1 comment:
Minusta tuo Helluntaikirkon julkinen linjaus ei oikein kuulosta hyvältä. Vaikka sitä kuinka pitäisi oikeaoppisena niin se johtaa erotteluun uskovien välillä. Eiköhän ne kaikki valtionkirkon penkissä istuvat ole aivan yhtä pelastettuja kuin yksityisten firmojenkin.
Mitä se hyödyttää alkaa kinaamaan johtotasolla tällä lailla? Tosiasia on että homokysymyksen kanssa joudutaan etsimään varmasti ihan muunlaisia ratkaisuja.
Vaikka ei suostuta toimituksiin tai siunaamisiin niin onhan heidät silti kohdattava.
Minusta tuntuu että nyt joutuu se rakkaus jolla Jumala maailmaa rakasti koitokselle.
Minä ainakin olen niin vajavainen että en voi pitää itseäni yhtään parempana kuin ketään muuta. Vain ylhäältä lahjoitettu muutos voi jotain muuttaa.
Tämä ei ole helppoa mutta vain rakkaus voi todella muuttaa. Ei saarnaaminen, ei tuomitseminen eikä yhteistyöstä kieltäytyminen. Ihmisiähän me toki olemme ja ne jotka valitsevat em. linjan tekevät varmasti parhaansa. Siunatkoon Jumala kaikkia ja vaikuttakoon hyvän tahtonsa tapahtumista meidän vajavaisuuksistamme huolimatta.
Post a Comment