Ylistys on paljon enemmän kuin vain laulu kahden puheen välissä. Tiedäthän tämän keskivertokokouksen juontajan kuolemattomat sanat: "Otetaan tähän väliin pari laulua..." Tällä ei yleensä ole mitään tekemistä aidon ylistyksen kanssa. Musiikki on siinä kuviossa alistettu vain täytenumeroksi, joiden aikana puhuja ehtii vielä hyvin plärätä muistiinpanonsa läpi.
Joskus meidän piinttynyt, perinteinen kokouskulttuurimme on eräs suurimpia esteitä Pyhän Hengen toiminnalle.
Kun asiat ovat oikeilla kohdillaan, aito ylistys ja palvonta ovat esirukousta tukevia, stimuloivia ja inspiroivia tekijöitä. Pyhä Henki vaikuttaa sen kautta esirukoilijoissa tahtonsa mukaan. Hän voi nostaa tällä tavoin esille sellaisia rukousaiheita, joita erityisesti haluaa viedä eteenpäin ja teroittaa seurakunnalle.
Viittaan tässä niihin kokemuksiin, joita minulla on juuri päättyneestä Maailman rukouspäivä-rukoustapahtumasta Walimolla.
Hengellisellä musiikilla tarkoitetaan lyhyesti sanottuna Hengen inspiroimaa musiikkia. Kun kerran on kyseessä Hengen inspiraatio, sillä on suora yhteys profeetallisuuteen. Tämä seikka tulee hyvin esille VT:n esimerkistä (2.Kun. 3:14-16), jossa profeetta Elisalta kysyttiin sanaa Herralta Mooabin sotaretkeä varten. Elisa pyysi silloin tuomaan luokseen kielisoittimen soittajan. Kun tämä soitti, Herran käsi laskeutui hänen päälleen. Tällä ilmaisulla tarkoitetaan tässä Jumalan Hengen profeetallista vaikutusta ihmisen kautta.
Kyse oli israelilaisesta muusikosta, joka soitti oman kansansa hengellistä sävelmää. Se aivan kuin laukaisi Hengen inspiraation ja toi tilanteeseen sanan Herralta.
2 comments:
Tärkeää asiaa. Kun Ef.5:ssä opetetaan olemaan Hengellä täyttyneitä, niin siinä yhteydessä puhutaan ylistämisestä. Ymmärrän sen näin:
1) "Puhuen" = laleoo = puhua, äännellä. Rima ei siis ole korkealla.
2) Psalmeilla = psalmos. Jos sillä ymmärretään Psalmien kirjan psalmit, niin niissä on laaja skaala lauluja. On rukousta, ylistystä, kiitosta ja sydämen vuodatusta Jumalalle. Niissä on valmiit sanat ja kaikki voivat laulaa yhdessä.
3)"Kiitosvirsillä" = hymnos. Ei niinkään lauluja, joissa on kerrontaa, esim. "Tunnen suurta Jumlaa vain vähän" (Se on ehkä eniten psalmos). Hymnos voisi olla suoraa ylistystä, joka suunnataan Jumalalla.
4) "Hengellisillä lauluilla" = oodee pneumatikee. Nämä ymmärrän spontaaniksi hengessä laulamiseksi, johon sävel ja/tai sanat tulevat siinä hetkessä.
Kari Kangasharju
Juuri näin, Kari. Ja kaiken tämän Paavali liittää nimenomaan Hengellä täyttymiseen, mikä tapahtuu seurakunnan yhteen kokoontumisessa. Kyse on siis ennen kaikkea yhteisöllisestä kokemuksesta.
Mielenkiintoinen seikka tulee mieleen tuohon 4. kohtaan liittyen. Entinen Åbo Akademin UT:n eksegetiikan proffa Jukka Thúren tuo omassa UT:n kommentaarissaan esille juuri tuon saman näkemyksen, mikä on kieltämättä sangen "karismaattinen". Aika hyvin konservatiiviselta luterilaiselta
teologilta.
Onko kukaan muuten ollut läsnä tuollaisessa tilanteessa?
Post a Comment