Missä mennään, Suomi?
Luin juuri mielenkiintoisen kirjoituksen osoitteessa www.vesan.blogspot.com
otsikolla Mihin kirkko on menossa? . Siitä lainaus, johon kannattaa tutustua:
”Merkittävä piirre kirkon nykyisessä tilassa on ikävä kielenkäyttö. Kohderyhmä on se vanha tuttu: vanhauskoiset syyllistyvät työpaikkakiusaamiseen, syrjintään, ehdottomuuteen ja ties mihin. Kerta toisensa jälkeen vanhauskoiset ovat syypäitä ongelmiin. He ovat skismaatikkoja, he viljelevät eripuraa, he eivät jousta, eivät taivu, eivät suostu yhteistyöhön.
Julkinen mustamaalauskampanja on jatkunut jo pidempään. Voi olla, että sen käyttäjät ajattelevat kovan äänenkäytön pelottelevan vaikenemaan tai eroamaan kirkosta. Mutta mitä tapahtuu jos solvaava ja valheellinen kielenkäyttö jatkuu kuukaudesta toiseen, useamman vuoden ajan? Historia opettaa, että lopulta ihmiset uskovat suuretkin valheet. Kohderyhmä menettää lopulta inhimilliset piirteet. Kukaan ei tunne heitä ja silti kaikki vihaavat heitä. Heistä ei saa kirjoittaa myönteisesti, tuskin edes neutraalisti.
Lopulta toistuvaa propagandaa seuraavat konkreettiset, kovat otteet. Toisin sanoen: kun vanhauskoiset jatkuvasti syyllistyvät syrjintään tms., yhteiskunnassa alkaa nousta yhä voimakkaampia vaatimuksia rajujenkin toimenpiteiden puolesta. Miksi kirkon johto vain pehmoilee? Eikö vihdoinkin olisi aika ajaa ongelmia aiheuttavat ulos kirkosta? Luulen, että jotkut piispoista ovat tahtomattaan joutuneet kielenkäyttönsä vangeiksi. Heitä uskotaan, ja heitä vaaditaan ryhtymään sanoista tekoihin.
-------
Mikäli kehitys jatkuu hahmottelemiani ratoja pitkin, loppu ei näytä hyvältä, eikä se näytä olevan kaukana.”
Olen joskus ennenkin todennut tämän kehityksen sekä heijastavan yhteiskuntamme nykyistä tilannetta että kertovan myös jotain profeetallisesti arvoilmaston kovenemisesta tulevaisuudessa. Tuleeko se, mikä nyt kohtaa em. ”vanhauskoisia” kirkossa, olemaan myös muiden perinteisesti Raamatusta, Jeesuksesta, uskosta ja avioliitosta (vain joitain mainitakseni) ajattelevien osana Suomessa yleensä, mutta myös muiden kirkkokuntien piirissä?
Mielenkiintoinen kysymys on se, että kun a) helluntailaiset ja b) nokialaiset järjestäytyvät kirkkokunnaksi, niin kuinka pian heillä alkavat näkyä muiden kirkkokuntien ominaispiirteet vallankäytössä virallisesta linjasta poikkeavia (vrt. em. ”vanhauskoiset”) kohtaan? Vai kuvittelevatko he (tai me muut) olevansa jotenkin tämän prosessin ja sen vaikutusten ulottumattomissa? (No, ei kai kukaan tosissaan nyt niin naiivi ole…?)
Mielenkiintoista on myös se, että samaan aikaan kuin esim. helluntaijohtaja Klaus Korhonen pohtii oikein Kotimaan palstoilla ”Kirkon perustamisen ihanuutta ja kurjuutta” (22.04.2008), niin muuten koko Suomen Siionin vapaakristillinen sektori on jokseenkin hiljaa kirkon kehityksen suhteen. Missä onkaan profeetallinen ääni? Ovatko aikanaan rehellisinä protestiliikkeinä syntyneet herätysliikkeet taantuneet aiempien vastustajiensa tasolle?
Joku voisi moisen poliittisesti korrektin hiljaisuuden äärellä ihmetellä ovatko paimenet myyneet ja jakaneet lampaat? Onko jossain tehty herrasmiessopimus, jossa sovitaan, että se, mitä toisen kirkkokunnan sisällä tapahtuu, se on sen oma, ”sisäinen asia” (vrt. Venäjä ja Tshetshenia), eikä kuulu muille? Yleisen kirkollisen sovun nimissä näistä ihmisoikeusrikkomuksista naapurin piirissä sitten vaietaan, jotta tarpeen vaatiessa itselläkin olisi työrauha. Silloin ei kukaan laumassa ole turvassa, koska ”eihän korppi korpin silmää noki”.
On opettavaista lukea Israelin kansan historiaa Vanhan testamentin pyhistä kirjoituksista. Toistuvasti kun hengellinen rappio yltyy tiettyyn rajaan temppelin johtaman virallisen uskonnonharjoituksen piirissä, niin Israelin Pyhän vastaus tähän degeneroitumiseen on sama: Herran sana tulee profeetalle…
Mutta missä ovat profeetat nyt? Ovatko he myyneet esikoisoikeutensa lautasellisesta yleisen hyväksynnän hyminää? Hamutessaan uusia vaikutusmahdollisuuksia he samalla vesittävät sanomansa. Entä missä ovat ne profeettojen kuulijat, jotka eivät metsästä karismaattisia väristyksiä, eivät pelaa mitään kirkkopoliittisia lautapelejä tai haali opetusta korvasyyhyynsä?
Ihmettelen, miksei mistään kuulu profeetallista ääntä. Vai ovatko kaikki profeetat nykyään internetissä? (Vrt. em. ”Uskon ja ajattelun puolesta”.)
5 comments:
Tässä on ehkä hieman kyssenalaine kirja nimeltä "Tuntemattoman profeetan päiväkirja" s.64
... "Heidän kasvonsa, totisesti heidän kasvonsa ovat kuin tulikiveä. He eivät ota vaarin ihmisten tai palvelijoideni äänistä, järjestelmistä, politiikasta tai käännytysyrityksistä. He astuvat esiin yksi toisensa jälkeen eivätkä etsi ihmisten suosiota tai tunnustusta, sillä he ovat Herralle omistautuneita ja pyhitettyjä. Heitä ei kukaan voi lahjoa tai turmella. Heidän mestarinsa ei ole maine, mammona , suosio, vaan Israelin kaikkivaltias Pyhä. He nousevat ja monet palvelijani seuraavat heitä loitommalla. He astuvat esiin kiivain ilmein eivätkä kuuntele ihmisten ääntä. Heidät on kasvatettu erämään autiudessa, väärinymmärryksessä ja torjunnassa. He ovat vaeltaneet hyljeksittyinä, sivuutettuina ja ihmisten omien mittojensa mukaan tuomitsemina. Nyt he nousevat ja loistavat puhdistetun kullan lailla. Heitä eivät ihminen tai työmudot voi ostaa. Heitä eivät voi ostaa pastorit tai seurakunnan vanhimmat"....
Vaikkakin tämä kirja ei ole mikään Raamattu, mutta sen uskallan ja voin sanoa , että Jumalalla on kaikki narut käsissään - mitään ei tapahdu ilman , että Herra siitä kertoisi profeettojen kautta.
- kirjeet saattavat hävitä
-saatetaan estää etenemis mahdollisuudet kirkkokunna sisällä
-ja saatetaan puhua pahaa selän takana, mutta PyhäHenki on annettu sen tähden että nämä Herran palvelijat voisivat tietää ennalta mitä tapahtuu ja tuo lahjomattomuus on kaiken ydin , ei Herran profeettaa voi ostaa. Varmasti itse olet lukenut kuinka monta Profeettaa kuoli Vt:n aikoina ja kuinka monta on tänäaikan nittä , jotka "rajataan marginaaliin" unohtamalla se , että Herra nostaa ja alentaa. Itse elän juuri siinä vaiheessa kun osa profetoimaani "tulee lihaksi 2008 syksyllä" ja ihme on siinä , että profetoin sen 1,5 sitten :) Ainoa ongelma on Kirkko-isä(t) :)
P.s Eihän Johannes Kastajakaan sopinut "Juutalaisen elitismi" kuvioihin ... :) sitä piti lyhentää että mahtui.. TM
"Als die Nazis die Kommunisten holten,
habe ich geschwiegen;
ich war ja kein Kommunist.
Als sie die Sozialdemokraten einsperrten,
habe ich geschwiegen;
ich war ja kein Sozialdemokrat.
Als sie die Gewerkschafter holten,
habe ich nicht protestiert;
ich war ja kein Gewerkschafter.
Als sie die Juden holten,
habe ich geschwiegen;
ich war ja kein Jude.
Als sie mich holten,
gab es keinen mehr, der protestieren konnte."
ja englanniksi käännettynä
"When the Nazis came for the communists,
I remained silent;
I was not a communist.
When they locked up the social democrats,
I remained silent;
I was not a social democrat.
When they came for the trade unionists,
I did not speak out;
I was not a trade unionist.
When they came for the Jews,
I remained silent;
I wasn't a Jew.
When they came for me,
there was no one left to speak out."
- Pastori Martin Niemöller
Timolle:
Kiitos kommenteistasi! Saavat jaksamaan tätä elämää.
Suipalle:
Mun näkemys oli omani. Jumala tosiaan kutsuu monella tavalla ja meille kullekin sopii erilainen tapa olla uskossa ja ylistää Jumalaa. Halusin tuoda esiin toisenlaisen(?) ihmisen toisenlaisen näkökulman.
- Johannes -
Ajattelin itseasiassa juuri samaa tänään Jeremiankirjan äärellä. Missä on profeetat? Siis ei lavakarismaa huokuvat massatapahtumaprofeetat, vaan ne, jotka ostaa vyön tai saviruukun kun Jumala käskee ja istuu jalkapuussa, kun vain ei voi vaieta Jumalan sanasta.
Sekin tosin tänään hätkähdytti taas kerran tajuta, että siellä Jeremian kirjassakin oli itse papit, jotka sitä jalkapuuta virittelivät. Tuomio alkaa Jumalan huoneesta. Aika villiä. Mutta pakkohan se on uskoa, ettei ole profeettojen päivät ohi, Jeesus itse lupaa laittaa morsiamensa puhtaana, vailla tahraa ja ryppyä eteensä. Ehkä jo pian! Siunauksia Lahteen Timo!
Ehkä on liikaa niitä, jotka ajattelevat että paras tapa vaikuttaa on edetä varovaisesti: puhua niin että oma (vaikutus)asema ei joudu vaakalaudalle, ja koettaa pikkuhiljaa saada sen aseman kautta muutoksia aikaan. Käytännössähän se taitaa vain olla kompromissia kompromissin perään.
mutta, alkaahan jo näissä blogeissakin kuulua ääniä, jotka asettavat asioita kyseenalaisiksi.
Post a Comment