MAAILMAN MENOA TARKASTELLESSA...

...kiinnittyy huomio väkisinkin tähän pääministerin exheilan julkisuushakuisuuteen. Hiljattain pidettiin oikein tiedotustilaisuus, johon oli saapunut tiedotusvälineiden edustajia about saman verran kuin presidentti Putinia kuuntelemaan. Kaikki olivat paikalla ja yhtä liikuttavan epätietoisia siitä, mitä he täällä tekevät. Eräs parkkiintunut ja monet turvallisuus- ja huippukokoukset kolunnut politiikan veteraanitoimittaja totesikin olevansa suorastaan häpeissään joutuessaan olemaan läsnä tässä kirjan etu- ja takapuolta esittelevässä tilaisuudessa.

Muinoin Bysantin keisarikunnassa politiikan alennustila kulminoitui kilpa-ajoihin, joissa kaksi vallitsevaa blokkia siniset ja punaiset ottivat yhteen. Yhteenotot jatkuivat katutaisteluina, joiden rinnalla nykyiset jalkapallomellakat näyttäisivät lähinnä alokkaiden sulkeisharjoituksilta. Lisäksi nämä samat puolueet kilpailivat politiikassa siitä, kumman leirin poliitikot, ministerit ja jopa keisarit hallitsivat Itä-Rooman imperiumia. Kyseessä oli – asiaa historian pitkässä juoksussa tarkasteltuna – selvät signaalit meneillään olevasta degeneraatiosta. Rappeutuminen oli alkanut.

Näin meilläkin niin kansan kuin kansan edustajienkin eli median huomio kiinnittyy vastaan sanomattomalla tavalla pääministerin exsussun paljastuksiin ja kuinka ollakaan, juuri eduskuntavaalien kynnyksellä. Tai ehkä on niin kuten Frank Sinatra-vainaa ennen totesi, että ”ei sillä ole mitään väliä, mitä he puhuvat minusta, pääasia on, että puhuvat”. Eli jos kyse on demarien juonesta (Susku onkin vaaleanpunainen agentti, jonka tehtävänä oli houkutella pahaa-aavistamaton Masa ansaan) tai jos kyse onkin kepun omasta vaalijiposta, niin yhtä kaikki; tavoite on saavutettu. Juttua riittää. Mutta missä vaiheessa itse degeneraatio on menossa?