Kuluneella viikolla törmäsin kaksi kertaa ajatukseen Jeesuksen perspektiivistä. Ensimmäinen tuli yllättävässä tilanteessa, ollessamme lounastamassa erään veljen kanssa. Hän totesi rukoilevansa vaimonsa kanssa säännöllisesti, että Jeesus antaisi heille Hänen perspektiivinsä, josta tarkastella asioita. Ilman pienintäkään fraseologiaa, "kaanaan kieltä" tai "evankelistalisää", tämä veljeni toteamus kosketti minua siinä tilanteessa hyvin syvältä. Kun liikutukseltani pystyin jotain vastaamaan, kysyin häneltä, epäilikö hän yhtään, etteikö Herra vastaisi hänen ja hänen vaimonsa pyyntöön?
Oleellista on tällaisen rukouksen jälkeen kulkea silmät ja korvat auki, aistit valppaina joka suuntaan, ettei vain kulkisi ohi sen, mitä Jeesus puhuu vastaisuudesssa. Hän nimittäin on kommunikoinnin Jumala.
Toisen kerran sama teema tuli esille kuluneella viikolla tilanteessa, jossa oli koolla kotiseurakuntien istuttamiselle omistautuneita veljiä Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Rukoustilanteessa eräs heistä kehotti erityisesti tarkkailemaan Jeesuksen perspektiiviä asioihin. Se on oleellisen tärkeä, koska - minä puhun nyt ihmisten tavoin - se perustuu niihin arvoihin, jotka nousevat Jumalan ilmoituksen pohjalta.
Jeesuksen perspektiivi ilmenee ensin laajemmalla tasolla. Kyse on maailmankuvasta ja todellisuuden käsityksestä. Mutta se ilmenee myös henkilökohtaisella tasolla; minun ihmissuhteissani ja vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Jeesuksen perspektiivi voi olla rajustikin ristiriidassa oman aikamme arvoihin sitoutuneen katsantokannan kanssa. Hänen näkökulmansa on (sekä ensi sijassa että "loppupelissä", koska Hän on alfa ja omega, alku ja loppu) iankaikkinen. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että ajalliset kuuluvat tähän maailmaan ja aikaan ja ovat näin ollen katoavia. Hänen perspektiivinsä on iankaikkinen, mikä saattaa hämmentää meitä ihmisiä radikaaliudellaan ja eksklusiivisuudellaan (ja usein niin tekeekin).
Itselleni tärkeintä on (ja tämä perustuu nyt omiin kokemuksiini, enkä epäröi sanoa, mokiini) olla tarkkana, pysyä kuulolla sen suhteen, mitä Herra puhuu. Hän nimittäin on, kuten edellä totesin, kommunikaation, vuorovaikutuksen ja yhteyden Jumala.
Keitä siis ovat ne ihmiset, joihin Jumala haluaa vaikuttaa minun kauttani, oman kutsumukseni pohjalta? Mitkä ovat ne tilanteet, joista meidän tulee ottaa kiinni, tarttua ja käyttää niitä hyväksemme Jumalan valtakunnan hyväksi? (Kol. 4:5) Millaisiin asioihin minun oikeasti tulee elämässäni ja ajankäytössäni panostaa, jotta voisin olla luomassa sellaisia rakenteita, joita Pyhä Henki voi jatkossa hyödyntää?
No comments:
Post a Comment