ANTEEKSIPYYNTÖ...?
”Ollako vai eikö olla luterilainen?”-herätysliikkeen eli Nokia Mission helatorstain massatapahtuman yllätyspuhujaksi rummutettu David Pawson tuli, puhui ja sohaisi. Pawson on mm. TV7:n ohjelmista tunnettu Raamatun opettaja. Hän on englantilainen, baptisti ja profeetallinen. Tätä taustaa vasten voidaan sanoa, että Nokia Mission sai sitä mitä tilasi. Pawson nimittäin lausui suorat sanat sylilasten kasteen raamatullisuudesta ja sen vaikutuksesta muutenkin.
Tätä sohaisua ovat jo ehtineet kommentoida tohtori Koivisto itse järjestönsä kotisivuilla:
http://tampere.nokiamissio.fi/ Lisäksi ainakin yhdessä hyvässä blogissa oli kommentoitu asiaa 19.5.07 otsikolla ”Sohaisu ja sen seuraukset”: http://optasia.blogspot.com/
Markku Koivisto ehätti jo pyytämään anteeksi Pawsonin opetuksesta mielensä murehduttaneilta luterilaisen lapsikasteen kannattajilta. Nokia Missio viralisessa kannassaan kun ymmärtää sylilasten kasteen raamatulliseksi. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toivottelee yhteyteensä myös muunlaisen kastenäkemyksen omaavia.
Jo kaukaa voi nähdä tässä piilevän eräs Nokia Mission suuria tulevaisuuden kysymyksiä, etten sanoisi dilemma. On ilmiselvää, että Pawsonin profeetallinen julistus tuli Koiviston & co kannalta ”huonoon saumaan”. Vastikään kun on juuri keskusteltu Koiviston itsensä ja yleensä nokialaisten luterilaisuuden luonteesta, asteesta ja laadusta. Reaalipoliitikko ymmärtää, että tässä tilanteessa on syytä olla jopa paavillisempi kuin paavi itse.
Sitä paitsi; milloin Nokia Mission piirissä – tai missä muussa hyvänsä yhteiskristillisessä jutussa – olet kuullut pyydettävän anteeksi kaikkia autuuttavaa lapsikasteopetusta niiltä, joilla on näkemys kasteesta läheisesti uskoon liittyvänä asiana, eikä minään ikäkausiriittinä? Myönnän avoimesti, että tuolla vedollaan Koiviston pisteet minun silmissäni laskivat rajusti. Onko meillä hänessäkin vain yksi uskonnollinen johtajahahmo muiden lisäksi?
Suosittelen sukunimikaimalleni, hänen arvoisalle johtoryhmälleen ja koko Suomen Siionia ainakin tähän asti siunanneelle missiolleen Raamatun tutkistelua – ilman kirkkoisiä ja tunnustuskirjoja. Vain Uusi testamentti riittäköön. Aloittakaa vaikka UT:n kreikan kastetta tarkoittavan verbin ”baptidzoo” kirjaimellisen merkityksen etsimisestä.
Muistan hyvin entisen uskonnonopettajani neuvon kasteasian suhteen, kun hän kehotti minua lukemaan – ei yhtään kastetta käsittelevää kirjaa! - vaan yksinkertaista UT:n opetusta aiheesta. ”Käy läpi yksi kerrallaan kaikki UT:n kastetta käsittelevät kohdat ja tee sen jälkeen oma ratkaisusi. Silloin vakaumuksesi on sinun omasi, eikä kukaan voi riistää sitä sinulta.” Jumalalle kiitos hyvistä opettajista – jopa peruskoulujärjestelmän piirissä!
Kiitos Jumalalle myös David Pawsonin opetuksista!
11 comments:
Joopa joo, oli hyvä, että NM.n pohjimmainen sisältö pelastuskysymyksessä tuli lopultakin esille.
Viimeisimmän "jupakan" yhteydessä Markku Koivisto tosin paljastikin korttinsa mielestäni melko tyhjentävästi tv.n uutis toimittajalle sanoessaan olevansa sataprosenttisesti luterilaisen tunnustuksen kannalla, erikseen mainiten myös vauvakasteopin.
Kuinka pitkälle meneviä johtopäätöksiä tuosta tulee tehdä....hmmmm, mäne ja tiijä, mutta jotain se kertoo kuitenkin tuon liikkeen sisällöstä.
Mielenkiintoisia asioita nousee esille myös Nokia missionin omalta keskustelu foorumiltakin. Isien perinnäissäännöt ovat siellä hyvin vahvasti esillä, vahvemmin kuin Raamatun opetus ja arvovalta.
Kaiken kaikkiaan, taisipa Pawson olla kuin ollakkin oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
tuomo p
Ehkä tuo "sohaisu" olikin ihan Jumalan juttu. Pawson on varmaan aika arvostettu opettaja monen luterilaisenkin tv7:aa seuraavan mielessä, ehkäpä se saattaa herätellä. Rocking the boat, rocks the boat! Ehkä hyvä että joku joskus sanoo suorat sanat, täällä homogeenisuudessamme Suomessa monet ei edes tiedä että muunkinlaista Raamatun tulkintaa on, tai että se ainakaan voisi olla millään tavalla oikeaa.. Itse joskus teini-ikäisenä heräsin, kun tajusin että suurin osa maailman kristityistä EI ole luterilaisia (5%?) =)
Hyvä Pawson! :)
Kuinka oikeassa Leif Nummela olikaan Uuden tien pääkirjoituksessa 18.5. Hän mainitsee Jumalan armeijan olevan maailman ainoa armeija, jossa osastot jatkuvasti ampuvat toisiaan. Päädyttyään keskenään erilaisiin toimintatapoihin, kristityille tulee myös kiusaus alkaa taistella toinen toistaan vastaan. "Jumalan perheväen keskinäisiä riitoja olisi kuitenkin vältettävä viimeiseen asti."
Mitenköhän tässä mainitussa Pawsonin tapauksessa on käynyt? Onko aihetta voitonriemuisiin puheenvuoroihin silloin, kun joku - jonka kanssa itse olen samaa mieltä - on saanut aikaan ongelmia toisten uskovien yhteisöön? Olenko rukoillut tilanteen puolesta toivoen, niin vilpittömästi kuin se ihmiselle on mahdollista, että vihollisen toivomaa kristittyjen yhteyden hajoamista ei pääsisi enempää tapahtumaan? Toivottavasti näin olen tehnyt. Iloitseminen toisen vaikeuksista saattaa nimittäin saada vihan kääntymään minuun itseeni, näin sananlaskuja vapaasti mukaillen.
Muuten olen sitä mieltä, ettei kukaan luterilainen pappi, joka on Raamattunsa (ja Tunnustuskirjat, vaikkei sitä täällä arvostetakaan) lukenut, julista kaikkia autuuttavaa lapsikastetta ilman kääntymystä.
Suhtautuminen Pawsonin profetaaliseen julistukseen Helatorstaina Nokia Mission Pirkkahallin tapahtumassa on oiva osoitus siitä, kuinka pienisieluisia me kristityt olemme. Kun seuraa Nokia Mission keskustelupalstaa, niin voi ei! Tällaisilla eväilläkö, tällaisilla joukoillako maailma pitäisi voittaa? Liikkeen piikkijohtajakin painelee hätäjarruja (äänitallenteiden myynti lopetettu), antaa hätäisiä lausuntoja (pyytelee julistusta anteeksi mieltään pahoittaneilta) ja vakuuttelee luterilaisuuttaan. Isä-Martti muuten suhtautui uskonpuhdistuksen jälkeen uskovien kasteen kannattajiin yhtä vihamielisesti kuin juutalaisiin. Niin sanotun kastajaliikkeen ihmisiä tapettiin, hukutettiin ja kidutettiin. Olivathan he "perkeleen vallassa olevia harhaoppisia lahkolaisia". Näitä voisi pyydellä anteeksi...
Muutama havainto:
1. Julistusta ei pureskella kokonaisuutena. Pawsonin julistus oli katsaus 2000-luvun elävästä seurakunnasta. Sen yhtenä osana oli kasteopetus, jonka hän liitti siihen kirkkohistorialliseen tosiasiaan, että lapsikasteen käyttöönotto liittyi valtion ja kirkon liittoutumiseen 300-luvulla. Tästä perkeleellisestä liitosta oli muitakin seurauksia. Kirkko sai käyttöönsä maallista valtaa ja aseita, mikä johti ristiretkiin ja inkvisitoon. Mutta kaste oli vain osa tätä kokonaisuutta. Miksei kukaan ala puolustamaan inkvisitiota tai ristiretkiä? Ympyrä on sulkeutumassa. Olemme tulossa takaisin tilanteeseen, josta seurakunnan historia alkoi: pakanallinen valtionjohto ja elävä seurakunta toimivat täysin erillään, jolloin kristitty = kastettu = vainottu.
2.Toiset pahoittivat mielensä profeetan puheesta. Toiset iloitsivat, kun julistus sattui muihin, eivätkä huomaa, että julistuksessa oli painopistealueita kaikille kristityille ja kaikille tunnustuskuntapohjaisille seurakunnille. Kirkkohistoriasta löytyy monia esimerkkejä Jumalan lähettämästä Sanasta, joka on julistettu, mutta jota ei ole otettu vastaan eikä ojentauduttu sen mukaan. Esimerkkinä mainittakoon ruotsalaisen Owe Lindeskärin vierailut Lahdessa 1990-luvulla. Julistus oli terävää, kohtikäypää, mutta siemen ei päässyt itämään, vaan se tukahdutettiin eikä päästetty tuottamaan hedelmää...
3. Kirkkohistoria toistaa itseään. Nokia Missio ei sovi luterilaisen kirkon sapluunaan ja se suljetaan ulos. Pawsonin opetus ei sovi Nokia Mission konsepteihin, se suljetaan pois. Luterilaiset suhtautuivat aikoinaan helluntailaisuuteen ja heidän perustamiinsa seurakuntiin halveksien ja pitivät heitä lahkolaisina. Nykypäivän helluntailaiset halveksivat ja vesittävät uusien itsenäisten seurakuntien ihmisiä aivan vastaavalla tavalla. Ja kierto jatkuu. Tulevaisuudessa ns. itsenäiset uudet seurakunnat tulevat torjumaan niitä ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään tunnustukselliseen nimilistaseurakuntaan, vaan toteuttavat raamatullista alueeseen liittyvän paikallisseurakunnan periaatetta.
Summa summarum:
Ihmisen on huono oppimaan, varsinkaan toisten virheistä. Jokainen sukupolvi tekee omat virheensä. Viisaan ja tyhmän ero on se, että tyhmä tekee saman virheen uudestaan, viisas taas aina uuden virheen.
Kirkkohistoria on kirkkoisien, rakennusten, oppiriitojen ja pikkumaisuuksien historiaa - valitettavasti. Stalinit ja Maot löytyvät aika läheltä...
Hyvin puhuttu Pietari! Ehkä tämä kertoo jotakin meidän ihmisten täydellisestä turmeltuneisuudesta.
Kuulin Pawsonin eka puheen mikä oli tosi outo. Luther ei mukamas ymmärtänyt:
1) Sovitusta...
painotti liikaa sovituskuolemaa.
2) Pyhää Henkeä... painotti liikaa Jeesusta.
3) Pelastusta tekojen kautta... painotti liikaa uskosta vanhuskauttamista.
"Kukaan ei voi olla nyt pelastunut."
"Kukaan ei voi sanoa että on pelastettu."
"Pelastus on teoista ei vain armosta."
En nyt löytänyt muistiinpanojani.
Harmi et en ostanut tätä saarnaa silloin heti.
Kuulinko väärin? Ymmärsinkö väärin?
Muistanko väärin?
Seurakunta on tyytyväinen. "Olipa väkevä saarna!"
Voi helvetti mitä p***aa!
Kuinka mies voi olla tämän vuosisadan yksi merkittävimmistä Raamatun opettajista jos ei puheessaan lainaa YHTÄKÄÄN Raamatun jaetta ja opettaa tuollaista?
pölhö
Pölhö:
Veikkaisin, että ainakin ymmärsit väärin, mutta voi se muistikin pettää, sillä Pawson lainasi kyllä Raamattuakin. Eivät hänen puheensa minusta täydellisiä olleet, mutta ne ongelmat eivät olleet noissa mainitsemissasi kohdissa, IMHO.
1) Jeesuksen kuoleman suhteen Pawson yritti sanoa, että luterilainen traditio on kuolemakeskeinen, kun taas esim. ortodoksit ovat ylösnousemuskeskeisiä. Hän myös lainasi Raamatusta kohtia jossa puhutaan siitä, että kuoleminen ei vielä yksin ole merkittävä saavutus - me kaikki pystymme siihen - vaan vasta ylösnousemus tekee kristinuskosta sitä mitä se on.
2) Jeesuksen painottaminen ei tietenkään ole ongelma, mutta mielestäni Pawson korosti sitä, että pyhään kolminaisuuteen ei kuulu Isä, Poika ja Pyhä Kirja, vaan Pyhä Henki. Armolahjat ja terve karismaattisuus kuuluvat elävään uskoon ja näiden asioiden suhteen Lutherin uskonpuhdistus ei vielä mennyt tarpeeksi pitkälle.
3) Pawson kritisoi sitä, että Luther valitsi paavalilaiset yksiteholinssit, jonka läpi luettuna esim. Jaakobin kirja tai Ilmestyskirja eivät oikeastaan kuulukaan koko Raamattuun. UT (ja toki myös VT) antaa kuitenkin selvästi ymmärtää, että "usko ilman tekoja on kuollut", eli PH:n oikeasti vaikuttaessa meissä syntyy myös hedelmää. Emme voi ajatella olevamme uskossa, jos se ei pitkälläkään tähtäimellä mitenkään näy muuttuneena elämänä ja käytöksenä. (Tämä on tietysti paha paikka ultraluterilaisille, jotka viimeiseen asti välttämät tekemästä mitään, etteivät vain syyllisty "pelastuksen ansaitsemiseen".)
Pelastumisen suhteen Pawsonin perspektiivi oli eskatologinen. UT:n mukaan uskovat on pelastettu, heitä pelastetaan parhaillaan, ja he tulevat lopulta pelastumaan. Ennen kuin tuo lopullinen pelastuksen täyttymys on totta, emme ole lopullisesti pelastuneita, ja tämä oli siis Pawsonin viesti. On siis naivia ajatella, että jos olemme joskus heikkona hetkenä pohtineet, että "voipi se Jumala sittenkin olla olemassa", niin sen perusteella olisimme nyt lopullisesti pelastettuja, kävi miten kävi.
En pidä Pawsonia yhtenä vuosisadan parhaimmista opettajista, mutta siitä on vielä pitkä matka siihen, että opetusta ymmärtämättömän pitää haukkua sitä p***aksi.
Vesa
TT, eksegeetti
Oliko siis Pawson oikeassa?
A.N. Onymous:
Kuten sanoin, en välttämättä allekirjoita kaikkea, mitä Pawson kahdessa raamattutunnissaan sanoi. Toisaalta uskoisin kyllä, että nuo edellisessä kommentissani esillä olleet asiat pitävät aika pitkälle kutinsa.
(Ja tietysti on muistettava, että totuus näyttää usein kovin erilaiselta riippuen siitä, onko katsoja suomalainen luterilainen dogmaatikko vaiko esim. joku kansainvälisen tason eksegeetti.)
Oletko Vesa TT Eksegeetti käynyt upotuskasteella uskoontulosi jälkeen? Jos et niin niin voisitko selittää miksi?
Miten tämä viimeisin kysymys liittyy aiheeseen? Kuulostaa kovasti ad hominem -argumentin alkusäveliltä, mutta kertonet itse, mitä ajat takaa, niin voimme tarpeen vaatiessa jatkaa keskustelua (jolle tämä ei tietysti ole välttämättä se paras paikka - tervetuloa osoitteeseen optasia.blogspot.com).
Post a Comment