Kivetkö huutavat...?

Jorma Ollila, maamme merkittävimpiä yritysjohtajia, kiinnitti huomiota suomalaisten nuorten miesten ongelmiin. Aiheellinen huolestuminen ja kiitettävä puuttuminen asiaan. Heti asiasta nousi iso kohu, eikä syyttä. No, tähän ei nyt ole kuitenkaan syytä puuttua sen enempää.

Enemmänkin tässä kiinnostaa se, kuka asian ottaa esille niin, että heti asiaan ryhdytään kiinnittämään huomiota joka puolella mediakenttää. Tavallisen kansalaisen kyynisen frustroitunutta asennetta poliittisiin johtajiin kuvaa hyvin se, että jos joku heistä (enkä edes uskalla mainita nimiä...) olisi ottanut asian esille, niin se olisi saanut aikaan korkeintaan vain viiksiokarvojen tuhahtelua.

Tarvittiin raskaan sarjaan yritysjohtaja, big boss, tekijä isolla T:llä jne., jotta uutiskynnys kunnolla ylittyi.

No, mutta hei, eikös tämäkin ole aiheellinen kysymys tässä kohtaa; miksei kukaan kirkonmies tai piispa, kristitty johtaja ja vaikuttaja, pastori tai evankelista tmv. omaa sellaista painoarvoa, että jotain tällaista heräämistä tapahtuisi? Onko yritysten toimitalojen tornit syrjäyttäneet lopullisesti sekä Arkadian mäen että perinteisen kirkontornin keskellä kylää?

Onko tämä nyt sitä, että kivet huutavat silloin, kun Jumalan lapset ovat hiljaa - tai eivät muista syistä saa ääntänsä kuuluville? Mitä se vanhan liiton Mooses taas sanoikaan omana toivomuksenaan; "Jospa koko Jumalan kansa olisi profeettoja?"