Kolme "aikamme henkeä"

Kullekin ajalle ovat ominaisia tietynlaiset ilmiöt. Uskon myös Jumalan Hengen painottavan eri aikoina erilaisia asioita. Se, mitä ajatuksia (jotka ovat kokonaan omiani) seuraavassa tuon esille, perustuu pitkälti siihen, mitä olen tietyssä kristillisyyden genressä ja - hengellisesti puhuen - tietyssä osassa Kristuksen ruumista kokenut ja oppinut. Näkökulmani on siis melko subjektiivinen, mutta ehkä joku toinenkin tavoittaa jotain seuraavasta.

Edellä olin viitannut jo kahteen tällaiseen ilmiöön, joita voitaisiin kutsua "ajan hengeksi" eli sellaisiksi hengellisiksi (tai uskonnollisiksi) ilmiöiksi, jotka ovat ominaisia omalle ajallemme, "Saulun henkeen" ja "Iisebelin henkeen". Ensin mainittua käsittelin hieman syvemmin, jälkimmäiseen vain viittasin ohimennen. Näitä termejä etenkin karismaattisen kristillisyyden haaran piirissä on viljelty.

"Saulin henki" näyttää liittyvän tietynlaiseen yhteiskunnalliseen ja uskonnolliseen murrosaikaan. Siihen liittyy ajatus eräänlaisesta vallanvaihdosta, joskus jopa vallankumouksesta. Ehdottomasti se liittyy sukupolven vaihtumisen problematiikkaan; miten uusi sukupolvi voi päästä esille, ottaa vastuunsa ja tehdä omat virheensä. "Saulin henki" edustaa tämän vastakohtaa; ehdotonta oikein tietämistä ja tekemistä ja leppymätöntä vallan kahvasta kiinni pitämistä.

Nuorempaa sukupolvea (kuten esimerkiksi Daavidia) ajatellen se näyttää joskus olevan hyödyllinen, joskus jopa välttämätön pyhän luonteen kasvattamiseksi ja esiin pusertamiseksi. En sano, että se on toivottavaa (kuka niin haluaisikaan?), mutta Jumala kykenee kääntämään kaiken (pahankin) palvelemaan omia, hyviä tarkoitusperiään. Samalla "Saulin hengen" viimeiset kuolinkouristukset heittävät viime töinään uudelle sukupolvelle vakavan haasteen olla itse syyllistymättä samoihin tekoihin ja asenteisiin.

Kuten siis totesin, termiä "Iisebelin henki" on joskus käytetty uskonnollisena ja kirkkopoliittisena lyömäaseena sellaiseen suuntaan, jonka on katsottu edustavan itselle tai omalle agendalle jonkinlaista uhkaa - tai joka ei vain muuten, syystä toisesta ole sattunut miellyttämään. Kärjistäen sanottuna: kun jonkun julistus ja opetus ei ole miellyttänyt, eikä se ole rapsuttanut minun korvasyyhyäni tai sitä ei muuten ole koettu tarkoituksenmukaiseksi, se on leimattu sanomalla siinä olevan "Iisebelin henki".

Perimmältään tämä ilmaisu on kuitenkin mitä raamatullisin ja sellaisena äärimmäisen vakava. Siinä nimittäin tulee esille antikristillisyyden feminiininen puoli. Se ilmenee nähdäkseni useimmiten nimenomaan uskonnollisena harhaanjohtamisena ja siihen liittyy myös vääristynyt, synnillinen seksuaalisuus tavalla tai toisella (joko epäraamatullisena askeettisuutena tai sitten hallitsemattomana himona). "Iisebelin hengen" feminiininen luonne on eri historian vaiheissa synnyttänyt myös naisvihaa, joskin nykyisessä kulttuurisessa tilanteessamme juuri sama seikka voi toimia sen parhaana oikeuttajana.

Kolmas "ajan henki", jolle ajattelen olevan ehdoton Jumalan Hengen siunaus ja sitoutuminen, on jotain sellaista, jota voitaisiin kutsua "Joosuan ja Kaalebin hengeksi". Tämä on myös omalle ajallemme tyypillinen reaktio uusiin asioihin ja ilmiöihin nähden. Kyse on apostolisuudesta tietyssä mielessä; uusille alueille menemisestä, niiden valloittaminen ja uusien juttujen aloittaminen. Ja kaikki tämä pelottomassa, ennakkoluulottomassa uskon hengessä. Mikä vastaisku tämä onkaan turvallisuushakuiselle keskiluokkaisuudelle, kuin myös omaa näennäisen hurskasta voimattomuuttaan rutisevalle laitostuneelle kristillisyydelle!

No, huomaat varmasti, että näiden termien (ja niiden takana olevien ilmiöiden) haltuunottaminen edellyttää jonkinlaista Raamatun tuntemista. En kuitenkaan halua liikaa helpottaa oloasi, vaan kannustan sinua itse exploreraamaan.

• "Saulin hengestä" voit saada jonkinlaisen käsityksen tutkimalla Daavidin historiaa 1. Samuelin kirjasta. 
• "Iisebelin henki" tulee käytännössä esille 1.Kuningasten kirjassa profeetta Elian toimintaa kuvattaessa, mutta siihen viitataan vielä tarkemmin Ilmestyskirjan lukujen 2 ja 3 seurakuntakirjeissä. 
• Joosuan ja Kaalebin asenteesta ja toiminnasta sekä sen seurauksista saat käsityksen 4.Moosekseksen kirjan luvuista 13 ja 14 sekä ennen kaikkea Joosuan kirjan luvusta 14.

Innostunutta tutkimusmatkaa Sanan aarteisiin! Toivon ja rukoilen, että erityisesti Joosuan ja Kaalebin esimerkki rohkaisee monia tekemään rukoillen uusia aloitteita omalla paikkakunnallaan, omassa elämänpiirissään ja -tilanteessaan Jumalan valtakunnan hyväksi!

Niiltä, joiden Kirjoitusten tuntemista tällainen avustava luettelo väheksyy (ehkä jopa loukkaa), pyydän nöyrimmin anteeksi. Sekin kun kuuluu tämän "ajan henkeen".