Momentum

Näyttää siltä, että olen jonkinlaisessa tienristeyksessä tai prosessissa omassa elämässäni. Joka tapauksessa olen uuden vaiheen edessä, kun reilun kuukauden kuluttua olen lähdössä Englantiin yhdeksäksi viikoksi Ellel Grangeen Flagship-koulutukseen. Odotan innolla, mitä Jumalalla on varattuna tuona aikana ja sen jälkeen tulevaisuudessa. No, tämä henkilökohtaistaminen ei nyt ole kuitenkaan tämän jutun pointti. (Jos joku haluaa kuulla lisää tästä, voin laittaa tarkempaa postia yksityisviestinä.)

Jutun juoni on tämä. Viimeisen viikon aikana koen Herran kahteen kertaan puhuneen minulle (omassa yksityisessä rukouselämässäni) siitä, miten Hän pitää huolen asioista, johdattaa ja jopa valmistaa tiensä minun eteeni. Tämä on ollut sikäli yllättävää, että näissä rukoustilanteissa omat rukousaiheeni ja pyyntöni ovat suuntautuneet toisaalle. On siis syytä olla tarkkana Jumalan puheen kanssa, ettei eksy liikaa kuuntelemaan muita.

Muistan joskus pastorin aikoinani, miten Herra puhui minulle Tienaukaisijasta, joka kulkee minun edelläni. Miikan kirjan 2. luvun lopussa on profetia siitä, miten Herra haluaa koota tarkasti talteen Israelin kansan jäännöksen. Tämä liittyy tietenkin tuon aikaiseen tilanteeseen Isaraelin kansan historiassa, pakkosiirtolaisuuteen ja sieltä paluuseen. Profeetan sana tuo kuitenkin hyvin esille Jumalan todellisen luonteenlaadun: Hän haluaa kerätä ja palauttaa takaisin, koota ja saattaa yhteen niin yksilöllisellä kuin yhteisölliselläkin tasolla kaikki lampaansa. Jumala on Eheyttäjä ja Parantaja.

Profeetan saama näky ei kuitenkaan pääty tähän. Jumala on uusien alkujen Jumala, eikä meidän koskaan pidä vähätellä pienten alkujen päivää. Niinpä meidän on valvottava ja oltava hereillä, kun Tienaukaisija tulee. Profeetta Miikan lupauksen mukaan Tienaukaisija, mikä rabbien mukaan on eräs Messiaan salanimistä, käy meidän edellämme. Hän valmistaa sen tien meille, jota meidän on kuljettava. Kyseessä ovat alussa ikään kuin askelmerkit lumessa, joihin astumme, mutta kasvaessamme se pikku hiljaa muuttuu kahdeksi merimerkiksi, joiden välissä on turvallinen reitti purjehtia, ollen lopulta ikään kuin kartta ja kompassi ja yleinen luonnon merkkien tuntemus, joiden avulla voimme löytää Jumalan tahdon omassa elämässämme.

Jumalan kasvatuksen (ja kurituksen) tarkoitus on nimittäin se, että, profeetan sanoin, me raivaamme tiemme, löydämme ulospääsyn ja lähdemme liikkeelle - luottaen koko ajan siihen, että nyt Kuninkaaksemme muuttunut Tienaukaisija kulkee edellämme. Uskonelämän momentum on se tilanne, kun Herra puhuu ja kun on lähdettävä liikkeelle. Se ei vaikuta ainoastaan minun elämääni, vaan myös muiden elämään, sillä me mentoroimme aina myös omalla elämällämme. Momentum on sekä tämä "carpe diem"-hetki, mutta myös pidempi elämänvaihe ja prosessi, josta sitä jälkeenpäin tarkastellessamme voimme todeta, että "kyllä, silloin oli käännekohta elämässäni ja nuo vaiheet ovat johtaneet siihen, missä ja mikä nyt olen".

Ehkäpä se momentum onkin koko elämämme, sillä aikamme on Jumalan kädessä ja Hän tekee koko ajan uutta. Oleellista meidän ihmisten kannalta on se, että kuljemme Tienaukaisijan askelissa.