"Yhä useammin ihmiset ryhtyvät kuitenkin itsenäisesti toimimeen edistääkseen tärkeiksi kokemiansa yhteisiä asioita, ohi julkisten rakenteiden. Toimintaa syntyy, kun joku huomaa tarpeen tai mahdollisuuden jollekin uudelle. Edelläkävijä kyseenalaistaa totutut totuudet, kokeilee ja näyttää esimerkillään muillekin, että asiat voi tehdä toisinkin. Nämä edelläkävijät eivät tarvitse julkisia instituutioita tuekseen ja jopa pikemminkin toivovat, että ne eivät tulisi heidän tielleen."
Jos mietit, millaisena myöhäismoderni kristillisyys näyttäytyy ulospäin, niin luulen, että monet kuvaavat sitä ihmisten uskonnollisuuden ilmenemisenä perinteisten kirkkokuntien ulkopuolella. Kyse on enemmästä kuin vain jostain missiologisesti mielenkiintoisesta ilmiöstä ja tutkimuskohteesta. Kyse on kristinuskon uudenlaisesta ilmenemismuodosta, joka itse asiassa näkyy yhtä hyvin kirkkojen sisäpuolella tai niiden rajapinnoilla kuin niiden ulkopuolellakin.
Onko sitten kyseessä jokin hengellisesti täysin uudenlainen Pyhän Hengen työ vaiko "vain" kulttuurisesti mielenkiintoinen uusi ilmiö? Mikäli ajattelemme kyseessä olevan pelkästään kulttuurinen, omaa aikaamme hyvin kuvaava ilmiö, on meillä ilmeinen kiusaus pitää esim. orgaanisen seurakunnan ideaa vain yhtenä uutena, hyvänä jippona puhaltaa uutta puhtia vanhan seurakuntapaattimme purjeisiin. Ne taas, jotka näkevät esim. kotiseurakuntaliikkeessä merkkejä Jumalan lopunajallisesta työstä seurakunnan ennalleen asettamiseksi, ajattelevat kyseessä olevan enemmänkin paluu ammoisiin, pimennossa olleisiin Sanan totuuksiin seurakuntaan liittyen.
2000-luvun työorganisaatioita käsittelevä tutkimus puhuu ns. adhocratiivisen yhteisön ylivoimaisuudesta ympäristössä, joka on sekä nopeasti muuttuva että monimutkainen. Perinteinen byrokraattinen hallintomalli ei enää toimi tässä uudessa tilanteessa. Organisaation tulee nyt olla orgaaninen, epämuodollinen, tiimityölle ja ihmisten asiantuntemukselle perustuva. On sitten kyse hengellisestä tai mistä muusta työstä, niin työ on usein tilapäistä, projektiluonteista ja sen tulevaisuus vaikeasti ennustettavaa. Johtamisessa on kyse enemmän sitoutumisesta kuin valvonnasta ja käskyttämisestä. Johtamistapa on osallistavaa ja valtuuttavaa, työtehtävät itsenäisiä, haasteellisia ja vaihtelevia. Organisaatiorakenteen on oltava matala toimiakseen tehokkaasti. Työn suunnittelu, päätökset ja toteutus tehdään mahdollisimman lähellä itse tiedon lähdettä ja käytännön työtä. Työ on asiantuntijan vastuulla, joka vastaa itse tekemisistään. (Juuti Pauli, Organisaatiokäyttäytyminen, v. 2006, s. 227)
USA:ssa tehdyn laajan seurakunnanistutusta käsitelleen tutkimusraportin mukaan materiaaliset resurssit eivät enää 2010-luvulla näyttele niin merkittävää roolia kuin vielä 1990-luvulla. Muutos on merkinnyt siirtymistä pois ulkonaisista tekniikoista työntekijän persoonallisuuden näkemiseen tärkeimpänä työvälineenä. On voitu jopa huomata selvä yhteys katto-organisaatiolta tulevan rahamäärän ja yhteisöllisen passivoitumisen välillä. Uusien hengellisen työn tekijöiden kouluttamisessa tärkeimpinä metodeina ovat valmennus ja mentorointi, jotka nähdään jopa kaikkein vaikuttavimpina keinoina voimaannuttaa missionaarisessa työssä. Tämän merkitys tulee vain korostumaan muuttuvassa maailmassa, tiimityössä ja "learning community"-ajattelussa. Erot työn vaikuttavuudessa mentoroinnin käyttämisen ja käyttämättä jättämisen välillä vain kasvavat mitä pitemmälle työ etenee.
Juttelin viikolla Helsingin rautatieasemalla WurstiGrillillä työskentelevän ikäiseni miehen kanssa maailman muuttumisesta ympärillämme. Totesin jossain vaiheessa keskustelua hänelle runollisesti, että "maailma sellaisena kuin me olemme sen tunteneet, on katoamassa". Uudet edelläkävijät tulevat ja kyseenalaistavat totutut totuudet. He eivät kaipaa tuekseen, (eivätkä etenkään riesakseen) perinteisiä instituutioita, vaan kokeilevat uutta ja toimivat rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Samalla kun maailma radikaalisti muuttuu ympärillämme, Jumala tekee nyt uusia asioita, ei välttämättä enää samalla, vanhalla tavalla, kuin ennen, joka meille oli niin tuttu ja turvallinen. Tuo entinen tapa saattoi olla hyvä ja toimiva aiemmassa tilanteessa, mutta ei nyt enää. Nyt on oltava valveilla ja herkkänä sen suhteen mitä Herra tekee. On kyettävä tunnistamaan ja on oltava valmis rohkeasti tunnustamaan Jumalan työ jossain uudessa alussa kun se tulee näkyviin.
Valitettavasti täytyy sanoa se suoraan monelle mukavuutta ja rauhaa rakastavalle uskovalle: "Jos etsit tuota kaikkea täältä, olet tullut väärään paikkaan. Tämä maailma ei vielä ole lopullinen sijoituspaikkamme, vaan se on vielä edessä päin."
1 comment:
Näin se on. Kiitos jälleen asiallisesta ja rakentavasta päivityksestäsi!
Post a Comment