Loppukeväästä

Viime maanantaina oli tämän lukuvuoden viimeinen tentti. Sitten tuli hetkellinen helpotus, sen jälkeen väsymys ja jonkinlainen absurdi tyhjyyden tunne. Sitten yllätän itseni katselemasta säätiedotusta ja kun huomaan sunnuntaiksi luvatun sadetta, ensimmäisenä nousee mieleen ajatus, "no, ainakin silloin tulee luettua tenttiin". Sitten havahdun todellisuuteen ja tunnistan ilokseni tunnemaailmassani jonkinlaisen ilahtumisen ja helpotuksen mixauksen, "ei tarvitsekaan lukea tenttikirjoja tai vääntää esseetä tai...".

Älkää ymmärtäkö minua väärin. Tykkään opiskelusta, se on hyvä vastapaino työlle ja rakas harrastus minulle. Itse asiassa, jos rahasta ei olisi kiinni, opiskelisin mielelläni päätoimisesti. Täytän kesällä 57 vuotta, joten eläkeikään on vielä jonkin verran aikaa. Mutta ehkä sitten...

Mutta edessä oleva kesä - sillä syksyllähän opinnot jatkuvat :) - tulee kyllä kulumaan ihan toisenlaisen kirjallisuuden, niin ja tietysti futiksen merkeissä. Tietoisesti aion lukea ensi töikseni muutaman historiallisen romaanin ja dekkarin, hengailla satamassa ja istuskella kaffella. Kirjakaupasta olen jo katsonut valmiiksi yhden mielenkiintoisen sotahistoriallisen tiiliskiven. Siitä riittääkin sitten ihan toisenlaista pureskeltavaa pitkäksi aikaa. Ja kaipa sitä vähän teologiaakin tulee kesän mittaan harrastettua...

No, nyt kun asia tulikin puheeksi, niin minua on - aika pian tuon eksegetiikan tentin jälkeen - ruvennut askarruttamaan Pyhän Hengen rooli ja toiminta VT:ssa ja erityisesti mitä profeetat puhuvat uudesta liitosta nimenomaan tästä näkökulmasta. Pieni tutkimusprojekti kesällä näihin Jeremian ja Hesekielin teksteihin olisikin poikaa...

Here we go again.

- - - - - - -

Keskiviikkona 22.05. tuli täyteen 30 vuotta naimisissa Vivin kanssa. Olen nöyrästi kiitollinen Jumalalle näistä vuosista vaimoni kanssa ja tuuletan aidosti tätä merkkipäivää. Olemme saaneet aikaiseksi kolme hienoa poikaa ja elämme nyt parisuhteemme - tähän asti - parasta aikaa. Tästä on hyvä jatkaa vaikka vielä toiset 30 vuotta.