Jesajan kirja kertoo meille 700-luvun eKr. suurvaltapoliittisesta tilanteesta Lähi-idässä, jossa nykyisten Syyrian ja Irakin alueella sijainnut Assyria oli nousemassa sotilaalliseksi ja poliittiseksi mahdiksi. Käytännössä tämä tapahtui ympäröivien kansojen ja valtakuntien kustannuksella siten, että Assyria ulotti vaikutuksensa nykyisen Turkin ja Egyptin alueille saakka. Assyrian armeija oli tappavan tehokas ja ammattimainen järjestelmä, jossa käytettiin tehokkaasti hyväksi eri aselajien yhteistoimintaa. Yleensä ne kaupungit, joita sen armeija piiritti, aikaa myöten myös valloitettiin. Valloitusta seurannut tuho ja hävitys olivat järjestelmällisiä ja henkiin jääneet ihmiset siirrettiin usein pakkosiirtolaisuuteen kauas omilta kotikonnuiltaan.
Jesaja kutsuu Assyriaa "minun vihani vitsaksi" ja "suuttumukseni sauvaksi" nimenomaan suhteessa Israelin kansaan. Me ymmärrämme Jesajan profetoineen Jumalan Hengen vaikutuksesta ja sen tähden on hyvä seurata, mitä Herra Assyriasta sanoo.
Assyria oli Jumalan suurvaltapolitiikan välikappale, jonka sallittiin hyökätä Israeliin. Näin tehdessään se siis toteutti Jumalan tuomion. Tämä on täysin selvää tekstimme mukaan, vaikka ajatus tällaisesta tuomiosta saakin monen nykyihmisen (ja kristitynkin) suupielet nykimään. Edelleen Jumala antoi Assyrialle tietyn toimintavapauden ja -ajan, jonka puitteissa se sai vapaasti toimia. Langennutta ihmisluontoa tuntien ei ollut kovin yllättävää, että nämä Jumalan määräämät rajat ja ajat eivät kuitenkaan riitä Assyrialle, vaan ahneus valtaa sen johtajat. Lisää pitää saada ja rutosti. Kun sotilaallisen koneiston tuhovoimat on kerran päästetty irti, niitä on vaikea pysäyttää.
Lopulta Assyria menee saaliinhimossaan aina vain pitemmälle ja tämä koituu lopulta sen omaksi tuhoksi. Tähän liittyy ennen kaikkea Israelin Jumalan suvereenisuuden pilkkaaminen ja oman sotilaallisen ja poliittisen voiman korottaminen omassa mielessään Kaikkivaltiaan Jumalan yläpuolelle. Assyria syyllistyy laajamittaisesti klassiseen ylpeyden syntiin. Tämän tähden sitä itseään kohtaa myös Jumalan tuomio, kun sen aika on. Lähi-idän seuraava supervalta Babylonia valloitti ja tuhosi Assyrian pääkaupungin Niiniven noin 612 eKr.
Niin Raamatun kuin sekulaarinkin historian valossa näyttää vahvasti siltä, että tällainen usein pitkällinenkin historian kiertokulku ja tapahtumasarja on toistunut ja edelleen toistuu ihmiskunnan historiassa. Lopputulema kaikesta on, että viisautta on säännöllinen ja aktiivinen esirukous oman kansan puolesta, Jumalan laissaan ilmoittaman tahdon tekeminen niin yksilön kuin yhteisönkin elämässä sekä kaikenlaisen, niin kansallisen, kirkkokunnallisen kuin minkä muun tahansa ylpeyden, välttäminen.
Lue itse: Jesaja 10:5-19.
No comments:
Post a Comment