Kokemuksia johtajuudesta 1

Johtaja saa alaisensa näyttämään itseltään. Kyseessä on yksinkertainen samaistumisen, jopa moninkertaistumisen laki. Johtaja siirtää oman toimintatapansa - oli se hyvä tai huono - alaisiinsa, saaden heidät jopa muistuttamaan itseään. Vallitsee ehdollistumisen laki: tietyn ajan kuluttua nämä eivät yksinkertaisesti enää osaa toimia muulla tavoin tai toisenlaisessa toimintaympäristössä. Kun siipesi katkaistaan, et kykene enää lentämään, lentotaitosi ruostuvat ja kohta kyseenalaistat koko lentämisen käsitteenkin. Niinpä hyvä johtaja osaa, ei vain motivoida, vaan myös varustaa alaisensa toimimaan hyvin. Hänen tärkein tehtävänsä tuntuu joskus jopa olevan tehdä itsensä tarpeettomaksi ja näkymättömäksi. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, etteikö erityisesti kriisiaikoina johtajuuden tule selvästi näkyä ja kuulua.

Vastaavasti huono johtaja saa alaisensakin näyttämään huonolta. Pätevä alainen edustaa hänelle uhkaa. Huonon esimiestyöskentelyn seurauksena alaisen osaamista ei osata, haluta tai uskalleta ottaa käyttöön hyödyttämään koko työyhteisön osaamista, asiakkaiden palvelua tai toiminnan kehittämistä. Aikaa myöten ammattitaitoinen ja motivoitunut työntekijä alkaa itsekin laskea työnsä standardeja. Aluksi tämä tapahtuu tiedostamatta ja hänen itsensä huomaamatta. Tällainen johtaa turhautumiseen, burn-outiin, kyynistymiseen - tai sitten pois lähtemiseen.

Jos kysyt esimiesasemassa olevalta, mikä on hänen mielestään hyvän johtajan tärkein ominaisuus ja saat vastauksesi "olla alaistensa käytettävissä, jotta he saisivat työnsä tehtyä hyvin", voit yleensä olla turvallisin mielin. Luonnollisesti sillä varauksella, että tämä on totta käytännössä. Johtajuuteen liittyy tänä päivänä niin paljon turhaa sanahelinää, jolla ei ole mitään vastinetta todellisuudessa.

Epävarma ja kypsymätön johtaja mielellään rikkoo häntä edeltäneen toimintatavan "uudistuksen" tai "muutosjohtajuuden" nimissä. Tosiasiassa kyse on liian usein vain taitamattomuudesta ja näköalattomuudesta; puuttuu kyky nähdä historiallinen jatkumo ja isompi kuva, "metsä puilta". Ihminen on kuin teepussi; kun laitat teepussin kiehuvan kuumaan veteen, sen todellinen maku tulee esille. Meidän jokaisen todellinen luonne tulee esille vasta koetuksissa.

Nykypäivänä tapaan aniharvoin hyvää johtajuutta, huonoa johtajuutta ja piittaamatonta esimiestyöskentelyä sitäkin enemmän. Väitän tämän johtuvan sellaisista yhteiskunnassamme vaikuttavista arvoista, kuten tuloksen tekeminen, taloudellisen voiton maksimointi ja entistä suurempaan tehokkuuteen pyrkiminen. Käytännössä tämä tapahtuu työntekijöiden kustannuksella. Pahiten huijataan erilaisia väliportaan pikkupomoja, jotka epämääräisin lupauksin sitoutetaan osaksi systeemiä ja poltetaan loppuun yhä kiihtyvässä oravanpyörässä.

Eräs pahimpia mokia, joihin esimiesasemassa oleva voi syyllistyä, on verbaalinen akrobatia ja opportunismi, jossa yhdelle ihmiselle puhutaan yhtä ja toiselle toista. Syntyneet ongelmat pyritään sitten peittelemään väärinkäsityksiin ja -ymmärryksiin tai "tilanteen muuttumiseen" vedoten. Tehoja yritetään saada lisää puhumalla kauniisti siitä, miten "kohta helpottaa" ja "vähän on vielä jaksettava" jne. Alaisissa tämä synnyttää turvattomuutta ja luo nopeasti suosikkijärjestelmän ja sen mukaisen nokkimisjärjestyksen. Aikaa myöten tämä systeemi tulee syömään itse omat lapsensa, koska voit olla varma, että myös sinusta puhutaan pahaa selän takan. Työyhteisön sairaat toimintatavat vammauttavat työn tekijät.

Sanotaan, että valtaosa ongelmista johtuu johtajuudesta. Olen saanut olla hyvien johtajien alaisena niin työssäni kuin hengellisissäkin ympäröissä. Arvostan heitä, heidän vaivannnäköään ja omistautumistaan työlleen ja alaisilleen todella korkealle. Muistan innostavia, eteenpäin ohjaavia ja osaamisen lisäämiseen kannustavia esimiehiä erityisellä lämmöllä - ja sitäkin enemmän, kun törmään taitamattomaan johtajuuteen.