Omassa yhteisössään Maria Magdalena oli ollut huonomaineinen nainen, jonka elämän Jeesuksen kohtaaminen oli muuttanut täysin. Jeesuksen julkista toimintaa ajatellen hänen tarinansa oli varmasti tyypillinen paranemis- ja vapautumiskertomus. Olihan Jeesuksen porukoissa paljon erilaisia tyyppejä, joiden elämä ei tuon ajan juutalaisesta näkökulmasta katsottuna ollut aiemmin ollut lainkaan mallikelpoista. Yhteistä näille kaikille ihmisille oli kuitenkin se, että Jeesuksen tapaaminen ja Hänen seurassaan vietetty aika oli muuttanut heidän elämänsä. Tätä taustaa vasten, ei ollut ihme, että juuri tämä Maria mainitaan eräänä Jeesuksen lähimmistä opetuslapsista ja ylösnousemuksen todistajista.
Jos taas ajatellaan Jeesuksen toimintaa arvostelevia ja vastustavia uskonnollisia johtohenkilöitä, fariseuksia ja kirjanoppineita, niin Maria Magdalena ei ollut kummoinen vastus heille. Mitä tulee juutalaisen lain tuntemiseen ja sen tulkintaan, vanhinten perinnäissääntöihin, nämä tuon ajan korkeasti oppineet teologit todennäköisesti kykenivät viemään Marian kaltaisia maallikoita kuin litran mittaa. Marialla oli kuitenkin jotain sellaista, mitä vastaan he eivät voineet väittää, ja jota he eivät voineet Marialta riistää. Jeesus oli ajanut hänestä ulos seitsemän riivaajaa.
Tarinan opetus meille on se, että emme koskaan saa aliarvioida ihmisen henkilökohtaisen todistuksen voimaa. Kun fariseukset kuulustelivat Jeesuksen parantamaa miestä, oli kaikkein vahvin argumentti tämä: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä, mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen" (Joh. 9:25)
