Monday, December 21, 2020

Järisyttäminen

Vanhan testamentin profeetta sanoo sen hyvin selvästi: ”Katso, kansakunnat ovat kuin pisara meressä, ne ovat kuin tomuhiukkanen vaa’assa” (Jes. 40:15). Koko tuo luku kuvaa Jumalan suuruutta ja kaikkivaltiutta, jonka rinnalla suuretkin kansat kuvataan edellä mainitulla tavalla.

Kun katsomme omaa aikaamme, niin näyttää siltä, että kansojen Jumala parhaillaan seuloo kansakuntia. Uskon näin, enkä kuulu niihin teologeihin, joiden mielestä Jumala ei enää juurikaan puutu luomansa maailman asioihin. En myöskään innostu ajatuksesta, että Jumalan rooli yhteiskunnassamme rajoittuisi vain joihinkin terapeuttisiin tai sosiaalihuollollisiin toimenpiteisiin. Hänen tehtävänsä ei ole taata meille meidän länsimaista mukavuustasoamme. Hän on Herra ja Hän hallitsee.

Hän myös sallii meidän uskoamme ja luottamustamme koeteltavan. Tämä näkyy tänä päivänä monien Hänen omiensa kohdalla. Kaiken tämän tarkoituksena on tuoda esille meidän todellinen luontomme; miten käyttäydymme erilaisten paineiden alla? Näiden koettelemustemme kautta Hän kasvattaa ja pyhittää meitä.

Vuoden 2020 aikana meillä kaikilla on ollut runsaasti aikaa miettiä, kuinka maailman järjestelmät ja hallitukset on saatettu polvilleen. Tässä tilanteessa viisaat nöyrtyvät etsimään Herran kasvoja keskellä oman elinaikamme dramaattisimpia tapahtumia. Koko maailman perustukset huojuvat. Ravistelu on niin voimakasta, että herää kysymys, voidaanko tästä enää selvitä ja mitä merkitsee mahdollinen paluu normaaliin. Kestävätkö talouden perustukset, romahtaako terveydenhuoltojärjestelmä, voiko maailma koskaan palata entiselleen? Samaan aikaan kuulemme tiedeyhteisön varoituksia vakavasta ilmastonmuutoksesta. Maapallon lämpötilan noustessa todistamme ennen näkemättömiä tulipaloja ja tulvia. Voimme vain todeta, että koko luomakunta huokaa.

Mitä näemme Jumalan tekevän? Hän ei ole hiljaa, vaan me palvelemme Jumalaa, joka puhuu ja toimii. Nyt jos koskaan kannattaa hartaasti etsiä Herraa ja pyytää Häntä näyttämään tietä eteenpäin. Nyt on paras kaikin keinoin säilyttää häiriintymätön suhde Herraan. Voimme niin helposti masentua, kun vaikuttaa siltä, että vallitsevissa olosuhteissa tuntuu olevan mahdotonta edetä. Jumalan työ ei kuitenkaan ole pysähtynyt, vaan päinvastoin menee eteenpäin! Tämä ei tarkoita, että se tapahtuisi ilman ongelmia ja haasteita, mutta saamme todistaa, että Herra on "Immanuel" – Jumala meidän kanssamme.

On kuitenkin todennäköisesti vain ajan kysymys, että evankeliumin sanan mukainen uskomme harjoittaminen muuttuu laittomaksi. Tällaisia paineita monet kokevat jo nyt, ellei suostuta muokkaamaan sanomaamme tämän ajan ihmisille mieluisaksi. Eteemme tulee tilanteita, joissa huomaamme, että on jopa laitonta opettaa Jeesuksesta, synnistä ja vihollisesta. Meitä painostetaan eri tavoin mukautumaan vallitsevaan jälkikristilliseen kulttuuriin. Jumala on kuitenkin kaiken tämän keskellä ja uskomme, että Hänen Pyhän Henkensä vaikuttaa väkevällä voimallaan, kun pysymme rukouksessa.

Tämä kaikki pakottaa meidät asiallisesti kysymään, onko tämän ajan loppu lähestymässä? Jeesus kehottaa meitä työskentelemään, sillä pian tulee yö, jolloin kukaan ei voi tehdä työtä. Tehtävämme on valmistaa Herralle tietä, varoittaa Hänen omiaan vaarasta, ottaa vartiopaikkamme muurin harjalla ja olla yhtä Jumalan perheenä nopeuttaaksemme Herran päivän tulemista.

Jeesus varoitti meitä näistä päivistä edeltä käsin ja, niin hullulta kuin se kuulostaakin, jopa kehotti meitä iloitsemaan näistä globaaleista synnytyskivuista. Hän on tulossa pian ja varmasti! On suunnattoman suuri etuoikeus saada kuulua Hänen perheväkeensä. Jumalamme on voimallinen ja Hän on liikkeellä Henkensä kautta. Lukiessamme evankeliumista Jeesuksen syntymästä voimme nähdä, että Jumalalla oli suunnitelma Jeesuksen saapumisesta ensimmäisellä kerralla salatulla tavalla. Hän toteuttaa suunnitelmansa myös Jeesuksen tulemiseksi toisen kerran, mutta tällä kertaa jokainen tulee näkemään Hänet.



 

No comments:

Post a Comment