Sunday, July 28, 2019

"Saulin henki" ja muuta mukavaa

Olen kesän aikana lukenut Samuelin kirjoja VT:sta. Oikeastaan kaikki sai alkunsa siitä, kun kevyenä kesälukemistona harrastin Psalmien kirjojen lukemista. Siellä tuli esille Daavidin elämäntilanteita, joissa epäilykset, pelot ja toiveet puettiin runomittaiseen rukoukseen. Minua rupesi kiinnostamaan, mitä oli tapahtunut esimerkiksi silloin, kun Daavid psalmin 57 alussa kertoo paenneensa Saulia luolaan.

"Armahda minua, Jumala, armahda minua, sillä sinuun sieluni turvautuu." (Ps. 57:2a)

Daavidin ja Saulin suhde onkin 1.Samuelin kirjan mielenkiintoinen teema. Miten asemansa ja otteensa todellisuudesta menettänyt vanha kuningas kynsin ja hampain (ja varmaan omiensa kannustamana) yrittää pitää kiinni hupenevan valtansa rippeistä. Samaan aikaan nuori kuningas, jolla oli kaikki Jumalan lupaukset, kipuilee sen kanssa, etteivät mitkään reaalipoliittiset merkit näytä viittaavan siihen, että hän pääsisi siihen asemaan ja rooliin, johon hänet oli määrätty. Käytännössä tämä näkyi siinä, miten Saul vainosi Daavidia tappaakseen hänet.

Olen kuullut joskus hengellisen työn kontekstissa käytettävän ilmaisua "Saulin henki" tilanteessa, jossa seurakunnan, kirkon tai muun organisaation johto tai johtaja lähes tulkoon kaikin olemassa olevin keinoin yrittää estää uudistusta toteutumasta, uutta sukupolvea ottamasta paikkaansa valtakunnan työssä tai ylipäätään jotain tapahtumasta. "Täällä et saa näkyäsi toteuttaa, etkä muuallekaan saa mennä sitä tekemään."

Ymmärrän toki, että ilmaisua "Saulin henki" käytetään joskus puhtaasti (kirkko)poliittisin tarkoitusperin ja sisällyksettömänä iskusanana, vähän samaan tapaan kuin termiä "Iisebelin henki". Valitettavan usein erilaiset korvasyyhykarismaatikot viljelevät em. termejä kevyesti, heitellen niitä sinne tänne aina, jos joku asia ei heitä oikein miellytä.

Oikeasti on kysymys vakavasta asiasta, kun aikuinen, perheellinen mies (tässä tapauksessa Daavid) kipuilee kutsumuksensa kanssa. Siitä kärsii myös koko Valtakunnan etu. Saulin toiminta ei kuitenkaan voinut estää Jumalan tahtoa toteutumasta. Jos Saul olisi omaksunut poikansa Joonatanin oikean sydämen asenteen (vrt. 1.Sam. 20:13-15), koko tilanne, myös Saulin oma kohtalo, olisi ollut tyystin erilainen.

Haluamatta kannustaa oman aikamme sauleja mitenkään uhriutumasta, kysyn: mikä on Saulin koko käytöksen (kateuden, mustasukkaisuuden ja vainoharhaisuuden) takana? Mikä oli tuon koko problematiikan juurisyy?

Kun tutkimme kuningas Saulin historiaa, törmäämme hänen mielenkiintoiseen reaktioonsa tilanteessa, jossa hänestä ollaan tekemässä kuningasta (1.Sam. 10). Samuel on jo aiemmin profeetallisesti voidellut Saulin Israelin kuninkaaksi ja nyt seuraa vain sen julkinen virallistaminen, mikä jo aidosti, hengellisesti oli totta. Mutta kun Saulia aletaan etsiä, ei häntä kuitenkaan löydetä kansan joukosta. Herra ilmoittaa Saulin piilopaikan Samuelille: "Hän on piiloutunut kuormastoon." (1.Sam. 10:22)

Tämä on mielenkiintoista ja puhuu meille paljon Saulin tilanteesta. Saul näyttää olleen jonkinlaisessa alemmuuden tuntoisessa ja itseään vähättelevässä epäuskon tilassa. Mistä tämä on peräisin? Kotoako ehkä, en tiedä. Kuitenkin hän on nähtävästi uskonut sielunvihollisen valheen itsestään ("ei sinusta ole mihinkään, muut ovat parempia kuin minä"), jonka seurauksena hän väheksyy omaa kutsumustaan ja lahjojaan.

Ehkä tässä oli koko Saulin myöhemmän käyttäytymisen juurisyy? Tilanne nimittäin näyttää vain kärjistyvän, kun jo valmiiksi epävarman, johdateltavissa olevan ja ilmeisen ailahtelevan vanhan kuninkaan rinnalle nousee nuori, karismaattinen Daavid, jolle koko Israelin kansa (ja sen nuoret naiset etunenässä) laulaa "Saul voitti tuhansia, Daavid kymmeniätuhansia" (1.Sam. 18:7). Tämä jos mikä syö jo ikääntyvän johtajan itsetuntoa, jollei hänen elämällään ja kutsullaan ole varma perusta ja identiteetti Jumalassa selvänä edessään. Sielunvihollinen nimittäin käyttää oitis hyväkseen tällaista heikkoutta. Näin syntyy "Saulin henki".

Mitä meillä on siis tästä opittavaa?

Älä enää elä kuin Saul, jääden piiloon kuormastoon. Älä enää väheksy kutsumustasi ja armolahjaasi. Ei Jumalakaan niin tee. Lopeta itsesi vertaileminen muihin. Kieltäydy Jeesuksen nimessä kuuntelemasta sielunvihollisen valheita itsestäsi. Ota todesta se, mitä Jumala sanoo Sinusta ja ala elää todeksi Hänen lupauksiaan.



No comments:

Post a Comment