Sunday, July 21, 2019

Valvomisesta

"Kun joku kuulee valtakunnan sanan, eikä ymmärrä sitä, niin tulee Paha ja tempaa pois sen, mikä on kylvetty hänen sydämeensä." (Matt. 13:19)

Meidän tulee siis valvoa, etteivät "taivaan linnut" (Matt. 13:4) pahan vertauskuvana pääse varastamaan Jumalan Sanaa mielestämme.

Nykypäivänä meillä on enemmän kuin hyvät mahdollisuudet kuulla paljonkin hyvää opetusta. Se ei kuitenkaan itsessään hyödytä meitä, ellei se "uskossa sulaudu" (Hepr. 4:2) meihin. Aivan niin kuin mikä hyvänsä nauttimamme ravinto, niin myös hengellinen ravinto hyödyttää meitä vasta sitten kun ruumiimme saa muuttaa sen voimavaraksi itselleen.

Mutta Jeesus kehottaa meitä olemaan varuillamme vihollisen suhteen ja vastustamaan sitä uskossa, niin että se pakenee meistä (Jaak. 4:7).

Mieti käytännössä sitä, missä asioissa ja millä elämänalueella olet haavoittuvimmillasi. On sanottu, että yleensä kristityt johtajat lankeavat joko seksin, vallan tai rahan käytön alueella. Sama pätee meihin muihinkin. Ihmissuhteet yleensä ovat kova taistelukenttä monen elämässä. Hengellisyytemme punnitaankin usein kaikkein ankarimmin juuri läheisissä ihmissuhteissamme. Nykyisenä individualismin aikana myös kysymys kuuliaisuudesta, jopa alamaisuudesta muita kohtaan on hyvin ajankohtainen.

Millä alueella ikinä käytkin kovimmat kamppailusi, juuri sillä elämänalueella tunnusta Jeesuksen herruus todeksi omalla kohdallasi. Julista sitä päivittäin omaan elämääsi ja elä se todeksi Pyhän Hengen avulla.

Moni vetoaa tässä kohtaa Jumalan armoon - ja hän tekee siinä aivan oikein. Armo ei kuitenkaan auta meitä, jollemme itse valvo omaa elämäämme ja vaellustamme. Paavali kirjoittaa Tiitukselle, että Jumalan armo itse asiassa kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot, jotta eläisimme Jumalan tahdon mukaista elämää missä tilanteessa sitten olemmekin (Tiit. 2:12).

Eräs niin helposti unohtuva Jumalan valtakunnan lainalaisuus on se, ettemme saa ottaa Jumalan armoa ja sen mukanaan tuomia asioita elämässämme automaattisesti meille annettuina itsestäänselvyyksinä. Kyseessä on kuitenkin ansioton rakkaus meidän osaksemme.

Jo varhaisten kirkkoisien teksteissä puhutaan siitä, miten jokin alue kristityn elämässä, jollei se ole Pyhän Hengen täyttämä ja jos kristitty itse on laiska ja huolimaton ja laiminlyö Jumalan sanan ja rukouksen, niin sen tilan voi ottaa haltuunsa jokin epäpuhdas henki.

Meillä on siis vastuu kuulemastamme Jumalan sanan opetuksesta; se on arvioitava, punnittava tarkoin ja laitettava käytäntöön yhteydessä muun seurakunnan kanssa.



2 comments:

  1. "Jo varhaisten kirkkoisien teksteissä puhutaan siitä, miten jokin alue kristityn elämässä, jollei se ole Pyhän Hengen täyttämä ja jos kristitty itse on laiska ja huolimaton ja laiminlyö Jumalan sanan ja rukouksen, niin sen tilan voi ottaa haltuunsa jokin epäpuhdas henki."

    KUULOSTAA OUDOLTA ???

    ReplyDelete
  2. Niinkö? Olen yllättynyt, Jukka. Kerro lisää.

    ReplyDelete