"Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä on hyvää. Mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä on oikein, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä?"
Miika 6:8
Täytin tässä kesällä 60 vuotta. Moni pitää sitä merkkipaaluna, jonka jälkeen moni asia on peruuttamattomasti ohi. Tai että jonkinlainen elämän alamäki alkaa. Minulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia ikäni suhteen, eikä nytkään ole. Päinvastoin, ajattelen vanhenemisen olevan Jumalan suoma asia, jossa on paljon hyvää. Kuulin jostain, että vasta päälle viisikymppisenä henkilöstä voidaan nähdä, mikä se hänen armoituksensa oikein todella on. Omalta osaltani näyttää siltä, että voin vahvistaa tämän.
Tiedän, että edessäni on vähemmän vuosia, kuin mitä on takanapäin. Väkisinkin sitä miettii elämäänsä ja sitä, mikä siinä oikeasti on tärkeää. Mihin haluan todella panostaa loppuelämässäni? Niinpä olen miettinyt hiljaa mielessäni, että mitäpä jos loppuelämäni käyttäisinkin siihen, että rakentaisin hyviä, kestäviä ihmissuhteita ja pyrkisin elämään sovussa itseni ja Jumalan kanssa.
Joku tietenkin esittää kysymyksen, että mikä on estänyt minua menettelemästä näin tähänkin asti? Sanon tähän vain sen, että ihmisen elämässä täytyy tapahtua tiettyjä asioita, jotta hän vasta ymmärtää oikein asioiden tärkeysjärjestyksen.
Hei, voiko sinulle lähettää s-postia?
ReplyDeleteHei anonyymi!
ReplyDeleteSähköpostin lähettäminen onnistuu parhaiten osoitteeseen: etunimi.sukunimi@luukku.com
Onnea vielä tätäkin kautta, enpä tiennytkään että täytit oikein pyöreitä vuosia!
ReplyDeleteKiitos!
ReplyDelete