Tulivuorenpurkaus

Aamulla herätessäni tulivuorenpurkauksen jälkeisen maailman harmauteen kännykkäni pukkaa tekstiviestiä: "Kutsu rukoukseen. Maa huokaa ihmiskunnan syntien tähden.Tuhka Raamatussa kuvaa kutsua parannukseen ja katumukseen. Nyt tuhka peittää Euroopan ja Jumala kutsuu kansoja parannukseen. Nyt on rukouksen aika."

No, asiallisesti ottaen tuhka peitti tuolloin alleen maanosamme kaikkein herätyskristillisimmän ja protestanttisimman osan eli Skandinavian ja Brittein saaret. Joka tapauksessa - lentoliikenne on jumissa ehkä vielä jonkin aikaa ja Islannin tulivuorenpurkauksen tuhkapilvi käyttäytyy ja näyttäytyy sääkartoilla vielä vaikeasti ennakoitavan ajan.

Onko kyseinen luonnonilmiö syytä nähdä tällaisessa rukousviestin lähettäjän mainitsemassa raamatullis-teologisessa kontekstissa? Onko meidän syytä tämän tähden huolestua aivan erityisesti ja alkaa rukoukseen ja paastoon?

Aamutv:n Jälkiviisaat-ohjelmassa Kalle Isokallio lausui ilmoille ajatuksen raamatullisesta näkökulmasta eli siitä, että Jumala näin muistuttaa meitä kaiken teknologisen baabelin tornin rakentamisen keskellä siitä, että luonto on kuitenkin arvaamaton tekijä. Mitä jos kaikki ei toimikaan niin kuin oletamme sen aikatauluissamme ja suunnitelmissanne? Toinen tv-ohjelman keskustelija, Jan Erola haikaili mielessään menetettyä mahdollisuuttaan mielenkiintoiseen työmatkaan Lontoon kirjamessuille, mikä nyt jää tekemättä. Toki hän sitten darwinistina muisti mainita myös toisenlaisista selitysmalleista. Historiahan tuntee toki aiempiakin esimerkkejä vastaavista ilmiöistä, kuten esim. 1800-luvun katovuodet, joiden oletetaan johtuneen vastaavanlaisista tapahtumista jossain päin maailmaa. Nyt mietitään sitä, kuinka kauan lentoliikenne, tuo globaalin maailmankylän välttämätön verenkierto tulee olemaan pysähdyksissä.

Ihmisten suhtautumisessa tällaisiin asioihin löytyy ääripäät, vastakohdat, polaariset käsiteparit. Olen nimittäin huomannut monien ihmisten rauhoittelevan itseään tällaisissa tilanteissa sillä, että "onhan sitä ennenkin ollut tuollaista ja aina se maapallo vaan pyörii" tai että "läpi maailmanhistorian on aina löytynyt hörhöjä, jotka odottavat maailmanloppua kun jotain tällaista tapahtuu". Toisen ääripään muodostavat ihmiset, joilla on viralliset lopun aikojen nettisivut valmiina koko ajan ja vähäisenkin "aikain merkin" edes oletettavasti ilmaantuessa näköpiiriin he kajauttavat sotahuutonsa läpi koko virtuaalitodellisuuden: "mitäs minä sanoin!" Itse en tiedä kummasta porukasta olisin enemmän huolissani.

Kaksi pointtia tähän juttuun liittyen on mielessäni.

Ensinnäkin suosittelen jokaiselle huolellista perehtymistä raamatulliseen ilmoitukseen tällaisiin kosmisiin tapahtumiin ja ilmiöihin liittyen. Ks. esim. Jes. 13:10, Hes. 32:7-8, Jooel 2:10, 31 ja 3:15-16. Kyllähän Jumala selkeästi liittää tällaisten asioiden tapahtumisen omiin tuomioihinsa esim. joidenkin kansojen kohdalla. Eli kun tulivuorenpurkauksesta syntynyt tuhkapilvi peittää juuri Pohjois-Euroopan, niin joku saa siitä aiheen viitata skandinaavisten valtiokirkkojen luopumukseen Raamatun ilmoituksesta. "Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään", pukee Jeesus sanoiksi raamatullisen periaatteen. Onhan pohjoismaiden, erityisesti Suomen ja Norjan kirkollisessa elämässä herätysliikkeiden vaikutus ollut jo pitkään hyvin merkittävää. Mikä on niiden vastuu nyt, kun vanhoja kirkkoja oikein urakalla laitetaan eurokuntoon?

Enemmän minua kuitenkin askarruttaa se, ovatko tällaisia viestejä välittävät ihmiset aiemmin olleet huolestuneita maamme/maanosamme hengellisestä tilasta? Ovatko he ennen tätä julkisesti korottaneet ääntään niin kristittyjenkin piirissä kuin yhteiskunnassa yleensäkin ilmenevää raamatullisista totuuksista luopumista vastaan? Eli mieleen tulee se, miksei uskota ja reagoida niihin asioihin, jotka ovat arkipäivää keskellämme, vaan aina täytyy näkyä "merkit taivaankappaleissa, kuussa ja auringossa"?

Itse olisin kutsumassa rukoukseen isänmaamme puolesta enemmänkin esim. evl. kirkon nykykehityksen tai hengellisen maaperän kovuuden ja hedelmättömyyden takia kuin Islannin tulivuorenpurkauksen takia. Mutta eipä tuo jälkimmäinenkään ole kiellettyä.