Hengellinen auktoriteetti

Olen viime aikoina lueskellut antaumuksella Watchman Neen kirjaa ”Hengellinen auktoriteetti” (Kristillinen Kirja- ja Musiikkikustannus Oy, Pietarsaari, 2007). Seuraavassa pieni lainaus kirjasta – lisää ehkä myöhemmin.

”Tekikö Martti Luther oikein noustessaan puhumaan uskonvanhurskauden perusperiaatteen puolesta? Kyllä, sillä hän totteli Jumalaa puolustaessaan totuutta. Samalla tavalla meidänkin on oikein puolustaa totuutta, kuten paikallisseurakunnan yhteyttä ja tunnustuskuntien eroavaisuuksien taakse jättämistä. Olemme nähneet Kristuksen ruumiin ja Kristuksen kirkkauden; niinpä emme voi omaksua itsellemme mitään muuta nimeä kuin Kristuksen.

Olemme kastetut Herran nimeen ja kokoonnumme myös Hänen nimessään. Siksi risti ja veri eivät yksin pysty ratkaisemaan tunnustuskuntien ongelmaa. Mutta kun olemme nähneet ylösnousseen Herran kirkkauden, emme enää voi vaatia itsellemme mitään muuta nimeä kuin Herran. Silloin voimme korottaa vain Herran nimeä ja kieltäydymme omaksumastamitään muuta nimeä.”

(Watchman Nee, ”Hengellinen auktoriteetti”, s. 108-109.)