(Tämä blogiteksti on tarkoitettu avoimen raamiksen osanottajille ja liittyy edelliseen kokoontumiseemme. Tämän tähden en julkaise tähän liittyviä kommentteja lainkaan, etenkään jos ne tulevat anonyymeinä. Aiheeseen liittyvä keskustelu käydään seuraavassa kokoontumisessamme. Mikäli kuitenkin haluat lähettää jonkinlaisen viestin, niin liitä mukaan sähköpostisoitteesi.)
David Pawsonia lainatakseni, nyt meneillään oleva osa Ilmestyskirjaa on "kaikkein vaikein ymmärtää ja soveltaa". Eräs näkökulma nyt alkavaan osaan Ilmestyskirjaa on polarisaatio, tiettyjen ihmiskunnan läpi kulkevien kehitystrendien kärjistyminen äärimmilleen. Tähän liittyy myös oikeudenmukaisen sovituksen näkökulma, josta Paavali puhuu 2.Tess. 1:4-10:ssä.
Raamatusta on löydettävissä (ainakin) neljä lopun aikoina täyttyvää mittaa:
- luopiot täyttävät syntiensä mitan (Dan. 8:23)
- Israelin omavoimaisuuden murtaminen (Dan. 12:7, josta on hyvä tutkia eri käännöksiä!)
- uskoontulleiden pakanoiden (eli ei-juutalaisten) määrä (Room. 11:25, johon liittyy se, mitä Jeesus sanoo Matt. 24:14:ssä)
- marttyyrien täysi määrä (Ilm. 6:11)
Koko ison kuvan ymmärtämiseksi tarvitaan oikeaa, raamatullista todellisuudenkäsitystä, jonka Jeesus esittää vertauksessaan aidosta vehnästä ja valhevehnästä (Matt. 13:24-30 ja 36-43). Huomionarvoista aiheemme kannalta tässä on se, mitä tapahtuu tässä ajassa yleensä ja erityisesti "maailmanajan lopussa". (Vrt. myös Ilm. 22:10-11.)
On hyvä miettiä Ilmestyskirjassa esille tulevien sinettien, pasuunoiden ja maljojen luonnetta ja tehtävää reaalimaailmassa.
- Sinetin aukaiseminen tarkoittaa pääsemistä käsiksi sen takana olevaan aineistoon.
- Pasuunalla annetaan erilaisia merkkisoittoja, signaaleja, jotka johtavat erilaisiin toimintoihin, kuten esim. hyökkäykseen.
- Malja taas viittaa tietyn kokonaisuuden ja mitan täyttymiseen ja sitä seuraavaan ylitse vuotamiseen.
Ilmestyskirjassa sinetit näyttävät viittaavan erilaisiin ihmiskunnan historiassa ilmeneviin trendeihin ja kehityskulkuun. Pasuunat taas poikivat ympäristöongelmia ja -tuhoa, kuten maastopaloja, vesistöjen saastumista ja maan ilmakehässä tapahtuvia radikaaleja muutoksia. Mukana on myös viittaus tsunamiin, meteoriittiin ja laajamittaiseen sotaan. Vihan maljat puolestaan ovat mahtavien enkelien toteuttamia Jumalan tuomioita.
Hyvä kysymys näiden kohdalla on se, missä määrin tällainen kehitys on loppua kohti kiihtyvässä tahdissa tapahtuvaa? Kun puhutaan Jumalan tuomiosta, niin on syytä muistaa se, että Paavali aiheesta kirjoittaessaan (Room. 1:18-32) viittaa kolme kertaa siihen, miten Jumala ikään kuin kääntää selkänsä Hänet hyljänneelle ihmisyhteisölle tai peräti ihmiskunnalle (Room. 1:24, 26 ja 28). Tämäkin on osa Jumalan tuomiota. Kuitenkin Jumalan tuomioidenkin tehtävänä on kutsua ihmisiä parannukseen, ainakin tiettyyn rajaan asti (Ilm. 9:20-21).
Niin seitsemännen sinetin kuin nyt seitsemännen pasuunankin kohdalla seuraa jonkinlainen välinäytös, jonka jälkeen seitsemäs käynnistää seuraavan tapahtumasarjan. Nyt seuraa itse asiassa useitakin välinäytöksiä, joiden tehtävänä on toisaalta kirkastaa kuvaa sen suhteen, mitä on tapahtumassa. Toisaalta aito profetia myös selittää historiaa, kuten käy ilmi luvusta 12.
- 10:9-11:ssä oleva kehoitus syödä profeetallinen teksti on samanlainen kuin Hesekielilläkin (Hes. 3:1-3), joita molempia seuraa kehotus profetoida.
- Mitä Johanneksen sitten kehotetaan profetoimaan eri etnisille ryhmille ja niiden hallitsijoille? Ajattelen sanoman olevan hyvin yksinkertainen: jos lähdette Jumalasta luopumisen ja tätä seuraavalle petomaiselle tielle suhteessa naapurikansoihin (tai siirtomaihin!), niin yhtä lailla Jumalan tuomio tulee osaksenne. Tässä kohtaa on myös hyvä muistaa profetioiden ehdollisuus eli kansakunta voi välttyä Jumalan tuomioilta tehdessään parannuksen ja kääntyessään Armahtajan puoleen.
Luvun 11 kaksi todistajaa on sangen vaikeaselkoinen kohta; esille astuu kaksi ilmeisen supervoimaista profeetallista julistajaa, jotka kärsivät lopulta marttyyrikuoleman, mutta nousevat sen jälkeen taivaaseen. Tulkinnalliset ääripäät tästä ovat seuraavat: joko puhutaan symbolisesti Jumalan seurakunnasta yleensä (ja erityisesti lopunaikana, jolloin 11:11-12) tai sitten kyseessä ovat joskus tulevaisuudessa Jerusalemissa vaikuttavat kaksi profeettaa, joilla on erityinen asema ja tehtävä työssään.
Luvun 11 ymmärtämisessä on kuitenkin hyvä huomioida myös Johannekselle annettu kehotus mitata ja erottaa Jumalan temppeli muusta maailmasta: mihin tämä viittaa? Itse ajattelen Jumalan temppelillä tarkoitettavan UT:ssa nimenomaan seurakuntaa eli Jeesukseen uskovista rakentuvaa hengellistä huonetta. Tällöin tämä toiminta voisi viitata Paavalin Ef. 5:23-32:ssa esittämään Jumalan pyhittävään työhön? Mielenkiintoista tässä on myös se, miten tätä seuraa kahden säkkipukuisen todistajan ilmestyminen näyttämölle.
On myönnettävä, että monet kysymykset jäävät avoimiksi ja selitykset epätäydellisiksi, mutta toivon näkökulma on aina löydettävissä.
Thurén (2009) selittää luvun 12 sisältöä seuraavasti: "Sota käydään pelkästään henkivaltojen välillä, ihmiset eivät siihen osallistu. Vaikka taustalla olisi myytti Saatanan aikojen alussa tekemästä kapinasta ja sen kukistumisesta, Ilm:ssa antavat vasta poikalapsen syntymä ja ylöstempaaminen Mikaelille sodan syyn, ylivoiman ja voiton. Saatana karkotetaan taivaasta kohta sen jälkeen kun aurinkovaimon lapsi on temmattu ylös - eli kun Karitsa on uhrattu, voittanut ja ilmestynyt valtaistuimen eteen. Siihen saakka on syyttäjällä siis ollut "sija taivaassa", mutta sen jälkeen ei. - Vrt. Joh. 12:31s: Jeesuksen, Jumalan Karitsan, ylentäminen maasta ja tämän maailman ruhtinaan syökseminen vallasta tapahtuvat samalla kertaa." (s. 144)
Tästä alkaa myös tiivistyvä vihollisuus ja vastakkainasettelu Jumalan ja saatanan välillä:
- kaksi todistajaa vs. "syvyydestä nouseva peto" (Ilm. 11)
- Jumalan sinetti Hänen palvelijoidensa otsassa vs. pedon merkki ihmisen kädessä ja otsassa
- nainen ja poikalapsi vs. lohikäärme (Ilm. 12)
- Jumalan seurakunta, joka on Kristuksen ruumis, organismi vs. pedon antikristillinen järjestelmä, Babylon
- Karitsan morsian vs. suuri portto
- Uusi Jerusalem vs. Babylon
Lopulta Ilmestyskirjan lopussa erottelu tapahtuu pelastuneiden ja kadotukseen tuomittujen välillä, jolloin ratkaisevaksi ihmisen iankaikkisen kohtalon määrittäjäksi tulee suhtautuminen Jeesuksen Persoonaan.
On tärkeää ymmärtää se, miten saatana on luotuna olentona aina alisteinen Jumalalle ja saa merkityksensä Hänestä käsin. (Vrt. ateismi ja satanismi.) Saatana joutuu aina matkimaan ja vääristelemään Jumalaa, koska hän ei ole Luoja. (Vrt. Hepr. 8:5.)
Kirjallisuus:
Jauhiainen Marko, Aika on nyt. Opas Ilmestyskirjan lukemiseen. (Itätuuli-Kustannus, 2016, Tampere).
Pawson David, Raamattu avautuu II. Uusi testamentti. (Lighthouse Network Ltd./TV7 Kustannus, 2008, Helsinki).
Sana elämään - kommentaariraamattu (Aikamedia, 2018, Nanjing, Kiina).
Thurén Jukka, Johanneksen ilmestys (Kustannus Oy Arkki, 2009, Helsinki).
No comments:
Post a Comment