Sunday, June 15, 2014

Virtanen ja kaanaankielen ihmeellisyydet

Virtanen ei totisesti ollut mikään saivartelija sinänsä, mutta silloin tällöin hän tunsi tiettyä hengenheimolaisuutta Fingerporin Heimo Vesan, tuon sanojen todellista merkitystä hakevan hemmon kanssa. Tiedättehän: kun viiniä mainostetaan sen sopivan parhaiten nautittavaksi porsaan ja kanan kanssa, niin ette ikinä arvaakaan ketkä kaksi istuivat Vesan kanssa illallispöydässä viinipullo seuranaan...

Virtanen muisti nuorena isänä ollessaan, miten eräs hänen pojistaan katseli hengellisen levyn kantta ja tavasi: "Isä, kanna sateeseen" ja ääneen ihmetteli, "miksei se ole, että isä, kanna pois sateesta". Pieneen lapsen mieleen kun ei oikein millään tahtonut mahtua, että kun oikein satoi ja oli kurja ilma, niin isähän se muitta mutkitta sen jälkikasvunsa sinne ulos sateeseen kippasi.

No, niin kuin sanottu, Virtanen ei varsinaisesti ollut niitä "sanakiistojen kipeitä", joista Paavali aikoinaan nuorta Timoteusta varoitteli, mutta aina silloin tällöin perinteisen linjan hengellisissä kokouksissa käydessään hän tahtomattaan kiinnitti huomiota erilaisiin kielikuviin ja sananparsiin, joita kristityt ystävät, saarnamiehet ja muut silmää tekevät etunenässä mielellään viljelivät. Virtanen oli omissa empiirisissä tutkimuksissaan huomannut, että mitä pitempi väli oli tullut edelliseen kokoukseen, sitä helpommin sitä rekisteröi nuo kaanaankielen erilaiset vivahteet.

Tosin vielä Virtasta enemmän tällaisiin armoitettuihin kielikuviin kiinnittivät huomiota hänen tavisystävänsä, jotka eivät olleet "kotona syntyneitä" tai "näissä vesissä pestyjä". Niinpä kerran eräässä joulukirkkossakin hänen työkaverinsa oli ollut syvästi hämmästynyt kuullessaan "seuraavaksi kannettavan uhrin". Ihmetys olikin sitten vaihtunut helpotukseksi, kun oli paljastunut, että rahaahan sitä vain kerättäisiin.

Niinpä hän ihan hiljattain kuuli puhujan kertovan, miten edellisenä iltana oli tarkoitus olla kaksi lauluryhmää palvelemassa ulkoilmakokouksessa, joista ensimmäinen oli esiintynyt niin voimallisesti, että "taivaat olivat auenneet". Tämä sillä seurauksella, että toinen musiikkiryhmä ei sitten enää päässytkään esiintymään, kun vettä satoi ihan kaatamalla ja väki joutui lähtemään kuka minnekin sadetta pakoon. Epäselväksi oli siis jäänyt tuon "taivasten aukenemisen" merkitys - oliko se sitten hyvä vai huono asia?

No comments:

Post a Comment