Viinitarha ja Yljän ystävä

Laulujen laulussa 4:12 - 5:1 kuvataan miehen ja naisen välistä rakkautta. Morsianta verrataan (vanhemman käännöksen mukaan) "yrttitarhaan", joka kuuluu yksinomaan sulhaselle. Kuva on kaunis ja monet näkevät siinä myös vertauskuvan Jumalan ja Israelin välisestä suhteesta. Tässä yhteydessä puhutaan usein ns. "morsiusmystiikasta".

Samanlainen kuva toistuu Jesajan kirjan 5. luvussa (jakeet 1-7). Puhujana siinä on "bestman", joka laulaa ystävästään, jolla oli viinitarha, joka osoittautui hedelmättömäksi. Viinitarhan omistaja odotti luonnollisesti sen kasvavan hänelle rypäleitä, mutta sen sato olikin villimarjoja. Kertomuksen edetessä käy ilmi, että koko laulettu tarina kertookin Jumalan ja Juudan/Israelin välisestä suhteesta. Jumala odotti siellä olevan "oikeuden valtaa, mutta kaikki oli mielivaltaa, Hän tahtoi hurskasta hallitusta, mutta kuuli vain kitkerää valitusta" (jae 7 uudemman käännöksen mukaan).

Kun Jeesus julkisen toimintansa loppuvaiheissa Jerusalemissa käy tiukkaa debattia Israelin uskonnollisten johtajien kanssa, Hän kertoo vastaavanlaisen vertauksen, joka em. taustaa vasten oli varmasti hyvin tuttu ja ymmärrettävä kuulijoille. Kertomuksessa kuvataan Jeesuksen itsensä (so. Messiaan) ja Israelin kansan välistä suhdetta. Kertomuksen kritiikki kohdistuu kansan uskonnollisiin johtajiin. Loppuhuipentumassa sille julistetaan tuomio, jonka vaikutus kuulijoihin on tyrmistyttävä: "Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä" (Matt. 21:43). Profeetallinen sana sopii hyvin vaikkapa tämän päivän evankelisluterilaiseen kirkkoon Suomessa, yhtä hyvin kuin mihin hyvänsä muuhunkin yhteisöön, joka luopuu Herrasta.

Mielenkiintoinen yksityiskohta kertomuksessa ja koko tematiikassa on tämä "bestman" eli Jesaja, joka ikäänkuin ulkopuolisena hahmona esittelee kertomuksen ja kuvaa problematiikan. Näinhän Johannes Kastajakin puhuu itsestään "Yljän ystävänä", joka iloitsee kuullessaan Yljän äänen (Joh. 3:29). Paavali puolestaan puhuu Korinttin seurakunnalle siitä, miten hän apostolina on kihlannut heidät seurakuntayhteisönä Kristukselle (2.Kor. 11:2). Tässä tehtävässään Paavali kiivailee, vartioi heitä inhimoisesti (kreik. zeeloo), jotta he olisivat puhtaan neitsyen kaltaisia suhteessa Ylkään.

(By the way, on hyvä huomata, että sen enempää Vanha kuin Uusikaan testamentti ei puhu missään kohtaan jonkun yksityisen henkilön, esim. naisen olemisesta "Kristuksen morsian". Tämä rooli on Raamatussa aina yhteisöllinen ja varattu vain seurakunnalle. Näin esim. Ef. 5:21-32:ssa.)

Näyttää siltä kuin Ef. 4:11:ssä mainittu viisitahoinen palveluvirka olisi rooliltaan tällainen "Yljän ystävä" (Johannes Kastaja), "bestman" (Jesaja) tai "kihlaaja" (Paavali). Kannattaa nimittäin kiinnittää huomiota siihen, mitä erityisesti Paavali ja Johannes Kastaja sanovat omasta roolistaan suhteessa Herraan, joka Ylkä ja toisaalta suhteestaan morsiusseurakuntaan. Tältähän viiden kiertävän palveluviran rooli näyttää myös Ef. 4. luvun valossa.