Wednesday, September 21, 2011

Kasteesta vielä 2.

Eräs veljeni oli eilisen postauksen jälkeen laittanut minulle viestin Facebookissa: "baptidzoo? google heittää nii täyttä shaibaa ku yrittää ettiä..."

Ettei asiasta olisi enempää väärinkäsitystä, niin kyllä, baptidzoo tarkoittaa kirjaimellisesti upottamista. Ei, se ei tarkoita valelua, pirskottamista tms. Näyttää siltä kuin tuo alkuperäinen merkitys ja toimitustapa olisi kristityiltä pimitetty, koska sylivauvoja ei  voitu kastaa upottamalla. Mutta jos jokin kirkollinen traditio tmv. on vuosisadat ohjannut tarkoitushakuisesti käsityksiämme johonkin tiettyyn suuntaan ja pois Jumalan alunperin osoittamasta suunnasta, niin vika ei silloin ole siinä, etteikö Jumala olisi puhunut selvästi.

Kuten aiemmin totesin, kasteasia on sen verran kuumaa kamaa, että siihen liittyen on esitetty kirkkohistorian aikana mitä ihmeellisempiä virityksiä. Kun puhutaan uskonpuhdistuksesta, niin kasteasia on kaikkein kovin kivi käännettäväksi, koska se täytyy ensin ikäänkuin kaivaa esiin kaiken kirkkohistoriallisen ja kirkkokunnallisen kaman alta.

Ensinnäkään kaste ei ole mikään ikäkausiriitti. Se ei liity mitenkään kahdeksan päivän, kahden kuukauden, kahdentoista tai viidentoista vuoden ikään. UT ei anna tälle näkemykselle mitään tukea. Kaste kuuluu UT:n ilmoituksen perusteella läheisesti ihmisen uskoontuloon ja kääntymiseen Kristuksen puoleen: "Herra, pelasta minut!" Kuten Paavali kirjoittaa Tiitukselle, kaste on "uudestisyntymisen pesu" (Tiit. 3:5).

Paras käytäntö olisikin ohjata juuri uskoontullut kasteelle mahdollisimman pian. David Pawson totesi aikanaan Nokia Missiota ravistelleessa "suuressa kastekeskustelussa", että sen sijaan, että kutsumme ihmisiä eteen jälkikokouksessa, meidän tulisi kastaa heidät, kun he ottavat vastaan Kristuksen Vapahtajanaan. Eräs puoli kasteessa on se, että se on julkinen tunnustautuminen Kristuksen omaksi. Esim. Apostolien tekojen esimerkkien valossa tämä on päivänselvää. Ehkäpä juuri tämän tähden alkukristillisenä aikana kaste suoritettiinkin niin pian kääntymisen jälkeen. Neil Cole kertoo kirjassaan Church 3.0 (s. 195), että heidän liikkeessään uskoontullut kastetaan mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman julkisesti. Hän kertoo myös, ettei ole lainkaan tavatonta, että uusia ihmisiä tulee uskoon noissa tilaisuuksissa ja nämäkin kastetaan saman tien.

Toisekseen kaste on tarkoitettu opetuslasten toimitettavaksi, ei yksinoikeudeksi jollekin erityisryhmälle, kuten papistolle, pastoreille tmv. Yksinkertainen kysymys: kenelle Jeesus antoi lähetyskäskyn (Matt. 28:18-20)? Aivan oikein, opetuslapsille. Ja mitä heidän pitää tehdä? Tehdä opetuslapsia, kastaa ja opettaa. Tämä on vuosisatojen ajan missattu kristittyjen piirissä, erityisesti perinteisissä kirkoissa jas vanhenevissa herätysliikkeissä. Tässäkö yksi syy siihen, että homma ei toimi, eikä vankkkurit liiku?

Ehkä järkevintä olisi se, että kun Sinä voitat jonkun Kristukselle, niin Sinä myös kastat uskoontulleen?

No comments:

Post a Comment