Mediakatsaus 10 - Kirkon ero valtiosta

En tiedä, tuskin koskaan on ollut olemassa mitään asiallisia perusteita valtiokirkkojärjestelmälle. Käytän nyt tarkoituksella tässä sanavalintaa "asiallisia". Raamatullisia perusteita kun on mahdotonta löytää. Jos Uuden testamentin pohjalta nouseva käsitys seurakunnasta on ekkleesia, "uloskutsuttujen joukko", niin mitä ihmeen tekemistä sillä on historiallisen valtiokirkkoinstituution kanssa? Ihmettelen, miksi niin monet aidosti uudestisyntyneetkin kristityt vielä roikkuvat mukana näissä keskiaikaisissa kuvitelmissa.

Kirkollinen verotusoikeus on väärin. Se ei ole väärin ainoastaan yhteisöveron kannalta: tiedäthän tuon tilanteen, kun kirkkoon kuulumattomat - tai peräti toiseen kristilliseen yhteisöön tai uskontokuntaan kuuluvat - yrittäjät joutuvat pulittamaan kirkon karttuisaan kassaan aimo pinon euroja. (Tätä käytäntöähän on perinteisesti yritetty perustella esim. hautausmaiden tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkorakennusten hoidolla tai muilla yhtä relevanteilla argumenteilla. Nykyisen kaltaisessa myöhäismodernissa yhteiskunnassa nämä perustelut kuulostavat enää lähinnä surkuhupaisilta.)

Kirkollinen verotusoikeus on väärin ennen kaikkea Jumalan kansan itsensä kannalta. Kuka teitä on käskenyt sitomaan itseään valtion liekanaruun tällä tavoin? Tätähän esim. viimevuosien homokeskusteluissa on siekailematta käytetty kiristyskeinona kirkon kantojen ohjailemiseksi. (Totuuden nimessä on kyllä sanottava, että ei tuota kiristyskeinoa mitenkään niin pahasti ole täytynyt käyttää.) Olette itse tehneet itsenne taloudellisesti riippuvaiseksi kirkosta ja sen sinne tänne häilyvästä johdosta.

Kirkollinen verotusoikeus sulkee pois kokonaan uskon näkökulman siltä osalta Jumalan kansaa, joka vielä majailee kirkon rapistuvien seinien suojissa. Mitä uskoa siihen vaaditaan, että verojen kautta herätysliikejärjestöillekin rapsahtaa oma osuutensa kirkollisesta tulonjaosta? Tämä tylsistyttää niin kirkollisen kritiikin kuin aidon herätysjulistuksenkin terän perinteisiltä herätysliikkeiltä.

Tämän tähden Herran täytyykin herättää itselleen uusia totuuden julistajia kirkon piirissä.

Samaan aikaan meidän on hyvä rukoilla muullekin osalle Kristuksen ruumista oikeaa kiivautta varjella omaa taloudellista riippumattomuuttaan vääristä tukirakenteista ja tulonlähteistä. Meitä ei ole kutsuttu kantamaan vierasta iestä yhdessä jumalattoman kanssa. (Ks. 2.Kor. 6:14-18.) Meidän on hyvä opetella olemaan mustasukkaisen tarkkoja tässä kohtaa, ettemme myy itseämme halvalla tämän maailman uskonnollisilla orjamarkkinoilla.

Tätä taustaa vasten tervehdin ilolla kansanedustaja Jussi Halla-ahon näkemystä, että kirkon ja valtion ero on vain ajan kysymys. Tämän eron pitää ehdottomasti sisältää luopumisen kirkon verotusoikeudesta. Se puhdistaisi ilmaa oikealla tavalla, horjuttaisi ja jopa kaataisi maahan vääriä tukirakenteita ja - toivottavasti! - poikisi jopa jotain aitoa raamatullista taloudenhoitoa. Tämän jälkeenhän kirkon herätyskristilliset piirit voisivat alkaa uudelleen ottaa mallia siitä uusitestamentillisesta käytännöstä, jossa ollaan reilusti ylpeitä siitä, ettei oteta vastaan pakanoilta mitään. (Ks. 3.Joh. jae 7.)