Olemmekohan ymmärtäneet evankeliumin ihan oikein?

Olin tuossa viikonloppuna tilaisuudessa kuulla Veli Henryn opetusta ja sieltä jäi mieleeni ajatus evankeliumista mullistavana juttuna. Veli Henry nimittäin kertoi olleensa jenkeissä aika pian tuon traagisen 9/11-tapahtuman. Hän oli ollut opettamassa jossain raamattukoulussa tms. ja eräs opiskelijoista oli kysynyt häneltä mitä hän sanoisi Osama Bin Ladenille, jos tapaisi hänet juuri nyt?

Jo ennen kuin Veli Henry oli ehtinyt vastata, oli eräs raamattukoululainen ponnahtanut ylös ja huutanut: - Minä ampuisin hänet!

Tähän Veli Henry sitten oli huutanut vastaan vielä kovemmalla äänellä, että tuo toinen ei ollut ymmärtänyt evankeliumia ollenkaan.

Niinpä niin, onhan meillä näitä sapelinkalistelijoita omastakin takaa. Pessimistisimmissä tulevaisuuden skenaarioissani minäkin olen joskus näkevinäni Suomessakin nousevan esille militantin kristillisen ryhmän, joka Vanhan testamentin tiettyjä kohtia hyväkseen lukien päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Saahan vastarintaan nousta ja vihollisen kukistaa, jos kerran noustaan Jumalan työtä vastaan, he ajattelevat.

Mutta kaikki tämä vain osoittaa sen, miten olemme ymmärtäneet evankeliumin täysin väärin. Ei kannata puhua edes ymmärtämisestä mitään, vaan ei-ymmärtämisestä, koska silloin on sisimmässä niin paljon sellaista, mitä Herra ei ole päässyt käsittelemään. Evankeliumin viesti on nimittäin jotain ihan muuta. Veli Henrykin oli sanonut tuossa em. tilanteessa, että hän olisi mielellään todistanut Jeesuksesta Osama Bin Ladenille.

Näin tee siis myös sinä pahimmalle vastustajallesi.

Evankeliumia ei ole tarkoitettu niille, jotka kuvittelevat olevansa synnittömiä tai parempia kuin muut. Evankeliumia ei ole tarkoitettu niille, joilla on oikea, orgaaninen srk-näkemys tai jotka ovat sitoutetut palvelemaan seurakunnassa, mikäli he tältä pohjalta kuvittelevat olevansa jotain Jumalan tai ihmisten silmien edessä. Evankeliumia ei ole tarkoitettu kenellekkään hyvälle, kunnolliselle tai mitat täyttävälle.

Ei, vaan evankeliumi on tarkoitettu syntisille - ilman ehtoja ja vaatimuksia. Jeesus ei tullut pelastamaan hyviä, vaan syntisiä - joskaan ei Hän myöskään ajatellut parannuksen tehneen syntisen jäävän ennalleen. Jeesuksen sanat olivat: "Mene, äläkä tästedes enää syntiä tee." Evankeliumi on Jumalan voima ihmisen pelastumiseksi.

Muistan joskus kuulleeni kertomuksen moninkertaisesta lapsenraiskaajasta ja -murhaajasta, joka vankilassa ollessaan oli kertonut Jeesuksen ilmestyneen hänelle hänen omassa sellissään. Jeesus oli sanonut hänelle, että kaikki hänen syntinsä ovat anteeksi annetut ja hän oli saanut uuden elämän ja rauhan sydämeensä. Tästä hän alkoi välittömästi todistaa myös muille vangeille ja vartijoille.

Saarnamies kertoi ensimmäisen, spontaanin reaktionsa olleen: "Kuinka tuo mies julkeaa?! Kaiken sen jälkeen mitä hän on tehnyt ja miten paljon tuottanut ihmisille kipua, tuskaa ja ahdistusta - kuinka hän kehtaa puhua tuollaista? Eikö hän yhtään ajattele, miltä hänen tappamiensa lasten vanhemmista tuntuu tällainen?"

Huomasitteko, kuka siinä puhui? Hyvä, kunnollinen kirkossakävijä ja perheenisä, mallikelpoinen kilvoitteleva kristitty jne. Tällainen ihminenhän on mielestämme jo ikäänkuin luonnostaan Jumalan ystävä ja Jeesuksen seuraaja. Vissi ero sarja murhaajaan siis.

Saarnamies kertoi sitten joutuneensa kiinni otetuksi: eikö kuka hyvänsä lain rikkonut ole samanarvoinen Jumalan edessä? Ei Herran silmissä ole eroa pienellä tai suurella rikkomuksella, vaikka esim. yhteiskunnallisen lain edessä eroa onkin aviorikoksella ja karkkivarkaudella. Toki myös näiden tekojen seuraukset ovat eri mittaluokkaa ja siten niiden vakavuus myös.

Mutta yhtä kaikki: jokainen ilman Kristusta elävä hukkuu - ja saa myös armosta lahjaksi iankaikkisen elämän, kun uskoo Kristukseen. Evankeliumin vastaanottaminen synnyttää aina myös halun elää pyhää elämää Jumalan lapsena: minä, joka olin sokea, näen nyt ja haluan myös elää valossa.