Mediakatsaus 2

Ranskasta kuuluu kummia. Kristillinen mediasivusto Seurakuntalainen kertoi hiljattain, että maan pääkaupunki Pariisi on hyvää vauhtia islamisoitumassa.

Suuri muslimirukoilijoiden joukko yksityisten turvamiesten vahvistamana sulki jokin aika sitten kadut Pariisin keskustassa rukoushetkeä varten. Näin siitä huolimatta, että julkinen rukoilu, katujen sulkeminen ja yksityiset turvamiehet ovat kaikki Ranskassa laittomia. Poliisin oli kuitenkin käsketty pysytellä siististi sivussa.

Salanimeä Maxime Lepante käyttävä ranskalainen on huolestuneena seurannut Pariisin islamisoitumista, ja hän haluaa maailman tietävän, mitä on menossa. Siksi hän käyttää piilokameraa ja YouTubea videoiden levittämiseen. Videot osoittavat, että muslimeille on annettu epäviralliset oikeudet, joita tuskin millekään kristilliselle ryhmälle myönnettäisiin. Lepante arvelee, että suurten joukkorukousten avulla muslimit haluavat näyttää mahtinsa.

Ranskan tilanteeseen kajoaa myös Uusi tie viimeisimmässä numerossaan (23.09.2010). Artikkelissa todetaan, että maallistuminen ei ole tuhonnut kristinuskoa Ranskassa. Paradoksaalista kyllä, Ranskassa on helpointa olla kristitty monikulttuurisissa suurkaupungeissa, kuten Pariisissa, Toulousessa ja Lyonissa. Uuden tien artikkelissa todetaan myös, että ranskalaiset eivät ole avoimen aggressiivisia kristittyjä kohtaan, mutta pinnan alla kytee. Muslimit taas eivät koe samaa "valtaväestön" puolelta (joita taas evankeliset kristityt eivät ole). Syynä on yksinkertaisesti rasistiksi leimautumisen pelko.

Yleisestä ilmapiiristä maassa kertoo se, että Ranskasta ei enää lähde lähetystyöntekijöitä Afrikkaan, mutta sieltä taas lähetetään lähettejä Ranskaan. Mitenkäs ne missiologit sen sanoivatkaan? "Jumala on muuttanut etelään"; kristinuskon painopiste on maantieteellisesti jossain muualla kuin perinteisessä "kristityssä Euroopassa". Katolisen kirkon menettäessä jalansijaa on Ranskaan samaan aikaan muodostunut uusia karismaattisia liikkeitä viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana. Todennäköisesti Kristuksen ruumis siis elää ja kasvaa myös Ranskassa. (Tällä en tietenkään halua väittää, etteikö siihen kuuluisi jäseniä myös katoliseen kirkkoon kuuluvista ihmisistä.)